Yhteiskunnallisten yritysten merkitys kasvaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Kehitystä tukee se, että ihmiset ovat entistä tietoisempia tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksista ja tuotannon sosiaalisesta kestävyydestä. Vastuullisuus näkyy haluna tukea yrityksiä, jotka ottavat huomioon ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden.
Tänään torstaina (21.11.2024) vietetään kansainvälistä yhteiskunnallisten yritysten päivää (Social Enterprise Day). Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat yhteiskunnallisia – tai ympäristöongelmia, ja valtaosan voitostaan ne käyttävät yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.
Suomessa yhteiskunnallisten yritysten asemaa ja sääntelyä on selkeytetty niin, että ne voivat hakea Suomalainen työ ry:n Yhteiskunnallinen Yritys -merkin käyttöoikeutta. Merkin saaneet yritykset toimivat vastuullisesti ja tuottavat yhteiskunnallista hyötyä.
Suomalainen työ on tähän mennessä myöntänyt Yhteiskunnallinen Yritys -merkkejä 350 yritykselle, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 5 miljardia euroa. Ne työllistävät yhteensä noin 32 500 ihmistä.
Suuri osa yhteiskunnallisista yrityksistä toimii sote-sektorilla
Yhteiskunnallinen Yritys -merkkitoimikunnan puheenjohtaja Kari Neilimon arvion mukaan viitisen prosenttia suomalaisista yrityksistä eli kaikkiaan 10 000–15 000 yritystä täyttää yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit. Tällä joukolla olisi siis mahdollisuus hakea Yhteiskunnallinen Yritys -merkin käyttöoikeutta ja saada se.
Neilimon mukaan yritysten toimialajako on laaja. Suuri osa niistä toimii sote-sektorilla, esimerkiksi vanhustenhoidossa. Lisäksi joukossa on vihreää energiaa tuottavia yrityksiä ja kierrätysyhtiöitä.
Tuoreimpia merkinhaltijoita ovat metsänhoitoyhdistykset. Neilimo kertoo, että niille oli luontevaa antaa merkin käyttöoikeus.
”Metsänhoitoyhdistykset ovat välttämätön linkki metsänomistajan ja metsäyhtiöiden välillä. Ne ovat kehittäneet esimerkiksi karttapalveluita ja mobiileja tietojärjestelmiä sekä tarjoavat tavattoman paljon neuvontaa metsänhoitoon ja hakkuisiin liittyen”, Neilimo sanoo.
Yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä omilla alueillaan
Yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä omilla alueillaan. Valtakunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhteiskunnalliset yritykset ovat vähemmistössä, mutta niitäkin on. Diacor on hyvä esimerkki isosta suomalaisesta yhteiskunnallisesta yrityksestä.
Yhteiskunnalliset yritykset voivat myös olla aidosti kansainvälisiä. Palvelutoiminta on aina alueellista tai paikallista, mutta esimerkiksi liiketoiminnan konsepteja voidaan laajentaa koko maan kattaviksi tai viedä jopa ulkomaille, muun muassa energiaratkaisut voivat olla kansainvälisiä.
”Kansainvälinen yhteiskunnallisten yritysten päivä korostaa yhteiskunnallista yritystä sellaisena ilmiönä, että hyvän tuottaminen on mahdollista yritystoimintana ja sitä on mahdollista tehdä kaikissa maissa mutta varsinkin kehittyneissä yhteiskunnissa”, Neilimo luonnehtii.
Kari Neilimo on ollut alusta asti mukana kannustamassa yhteiskunnalliseen yrittämiseen
Suomessa yhteiskunnallisen yrityksen käsite määriteltiin 2010-luvun alussa työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasen asettaman työryhmässä, jossa myös Neilimo oli mukana. Mallia otettiin Britanniasta.
”Tuolloin määriteltiin, että yhteiskunnallisen yrityksen keskeinen tehtävä on tuottaa yhteiskunnallista hyvää oman liiketoimintansa kautta. Toinen edellytys on innovatiivinen liiketoimintamalli ja kolmas se, että yritys investoi puolet voitostaan toiminnan kehittämiseen. Nämä kriteerit pätevät vieläkin”, Neilimo kiteyttää.
Neilimo on ollut mukana Suomalainen työ ry:n Yhteiskunnallinen Yritys -merkkitoimikunnassa sen perustamisesta asti. Lokakuussa 2024 hänestä ilmestyi Sanna Seiko Salon kirjoittama elämäkerta ”Strategi”.
Neilimo alkoi rohkeasti uudistaa S-ryhmää ryhdyttyään Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) pääjohtajaksi vuonna 2002. Hänen pääjohtajakaudellaan S-ryhmä alkoi kasvaa huikeasti ja rakentaa modernia myymäläverkostoa. Aiemmin hän oli työskennellyt liiketaloustieteen professorina.
Neilimo on työskennellyt myös Yleisradion ja Tampereen yliopiston hallitusten puheenjohtajana. Lisäksi hänellä on ollut lukuisia muita luottamustehtäviä. Hänelle myönnetty vuorineuvoksen arvonimi.
Yhteiskunnalliset yritykset hakevat ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin
Viime aikoina kansainväliset sopimukset, esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 30), ovat kannustaneet yhteiskuntia ja yrityksiä etsimään ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin, kuten köyhyyteen, epätasa-arvoon ja ilmastonmuutokseen.
Lisäksi yhä useammat sijoittajat haluavat sijoittaa vastuullisiin kohteisiin. Monet yritykset ratkaisevat yhteisönsä konkreettisia ongelmia, esimerkiksi sosiaalista syrjäytymistä.
Kun yhteiskunnallinen yritys yhdistää perinteisen yritystoiminnan ja kolmannen sektorin parhaita puolia, se voi tuottaa sekä taloudellista arvoa että yhteiskunnallista hyötyä.
Yhä useammat yhteiskunnalliset yritykset panostavat siihen, että ne voivat mitata ja raportoida läpinäkyvästi tuottamaansa yhteiskunnallista vaikutusta. Suomessa esimerkiksi vaikuttavuusinvestointien määrän kasvu ja vaatimukset konkreettisille vaikuttavuustuloksille ovat kannustaneet kehittämään arviointityökaluja.