Blogissamme tuomme esiin erilaisia näkökulmia suomalaiseen työhön vaikuttavista tekijöistä, kerromme työn uudistumisen mahdollisuuksista ja otamme kantaa miten Suomi menestyisi myös jatkossa. Suomalaisen Työn Liiton henkilökunnan lisäksi blogissa kirjoittaa vaihtuva vieraskynäkirjoittaja. Haluaisitko sinä kirjoittaa vieraskynän? Ota yhteyttä: hanna.malinen@suomalainentyo.fi
Kysyimme jäsenyritystemme edustajilta viime vuoden lopussa näkemyksiä liiton toimintaan ja kehittämiseen liittyen. Suomalaisen Työn Liitto kasvoi viime vuoden aikana yli 2000 jäsenellä, ja jäsenkyselyyn vastasikin yli 600 vastaajaa. Vastausaktiivisuus hipoo ennätyksiä, joten suuri kiitos kaikille palautetta antaneille!
Suomalaisen työn tulee menestyä avoimessa, kansainvälisessä kilpailussa, koska kansainvälisyys ja vienti ovat suomalaisen työn elinehto. Suuri osa jäsenyrityksistämme tekee vientikauppaa, minkä vuoksi suomalaisuuden hyödyntäminen kansainvälisillä markkinoilla on Suomalaisen Työn Liitolle tärkeä teema.
Teimme vastuullisuuskyselyn jäsenyrityksillemme kevään 2022 aikana. Kyselyyn vastasi 258 yritysten edustajaa, jotka kertoivat näkemyksensä siitä, mitä konkreettisia toimia yritykset ovat tehneet vastuullisuuden edistämiseksi, mitkä vastuullisuusteemat ovat erityisen tärkeitä yritysten liiketoiminnan kannalta ja tukevat kasvua tulevina vuosina, sekä missä vastuullisuusteemoissa liiton tulisi tarjota tukea ja tietoa jäsenyrityksilleen.
Joulukuun ensimmäinen perjantai on tänäkin vuonna Osta työtä Suomeen -päivä. Se on päivä, jolloin ostetaan vain suomalaista ja tehdään siitä tapa. Perjantai 2.12. on siis […]
A-klinikka Oy on Yhteiskunnallinen Yritys isolla Y:llä, eli meillä on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä
merkki vahvistamassa sitä, että toimintamme tarkoitus on ratkoa yhteiskunnallisia haasteita. Olemme
olleet Yhteiskunnallinen Yritys jo monta vuotta ja edelleen innolla jatkamme matkaa rakentaen kestävää
hyvinvointia.
Tuotteiden alkuperä- ja valmistusmaa kiinnostaa kuluttajia nyt kenties enemmän kuin koskaan ennen. Koronapandemia sekä Ukrainan sodan aiheuttama taloudellinen epävarmuus ovat saaneet monet pohtimaan ostokäyttäytymistään, mikä näkyy kotimaisuuden suosion nousussa. Lisäksi kuluttajat vaativat yrityksiltä vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Avainlippu on lähes kaikkien suomalaisten tunnistama alkuperämerkki, josta asiakas tunnistaa kotimaisen valmistuksen ja työn.
Elintarvikkeiden alkuperämaan ja erityisesti elintarvikkeissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperän ilmoittaminen ovat olleet laajan keskustelun kohteena niin tuottajien, elintarviketeollisuuden kuin kuluttajienkin keskuudessa. Keskustelun taustalla on erityisesti komission täytäntöönpanoasetus EU N:o 2018/775, joka säätää elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan ilmoittamisesta. Asetus on ollut voimassa ja sitä on sovellettu 1.4.2020 alkaen. Mutta mitä tämä tarkoittaa alkuperämerkeille?
Koko kaupan ala elää voimakkaassa murroksessa. Asiakkaat siirtyvät verkkoon kiihtyvällä tahdilla. Kivijalkakauppa sekä kauppakeskukset ovat menettäneet myyntiä kotimaisille ja ulkomaisille verkkokaupoille. Iso osa myös kauppiaista on siirtynyt verkkoon asiakkaiden mukana, mutta edelleen Suomesta löytyy yllättävän paljon kauppiaita, jotka eivät ole syystä tai toisesta halunneet laajentaa kaupankäyntiään verkkoon. Onko nyt sen aika vai joko se juna meni? Ei suinkaan, sillä aina ehtii mukaan.
Elämme poikkeuksellista aikaa, jossa maailmantilanne haastaa huoltovarmuutemme. Poikkeuksellisten aikojen keskellä kuntien, uusien hyvinvointialueiden sekä muiden julkisten hankintayksiköiden tulisi painottaa hankintakriteereissään huoltovarmuutta.
Yhteiskunnallisista yrityksitä puhutaan julkisuudessa entistä enemmän, mutta niiden liiketoimintamalli on monelle vielä hämärän peitossa. Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Yhteiskunnallinen Yritys -merkin jo yli 280 yritykselle ympäri Suomea ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin neljä miljardia euroa. Yhteiskunnallinen Yritys -merkkiyritykset työllistävät noin 25 000 työntekijää.