Me olemme Suomalainen työ. Missiomme on pitää huolta, että työ ja siitä syntyvä hyvä huomataan. Jäseninämme on koko suomalaisen yhteiskunnan kirjo pienistä pajoista ja yhteisöistä kansainvälisiin suuryrityksiin.
Meidät on perustettu yli 110 vuotta sitten edistämään suomalaista työtä ja teollisuutta sekä nostamaan ylpeyttä kotimaisesta osaamisesta. Uskomme yhä, että työ yhdistää ihmisiä ja rakentaa vahvaa, elinvoimaista yhteiskuntaa. Me rakastamme työtä!
Jäsenemme tekevät todeksi Suomen yhteistä tarinaa luomalla työtä sekä kehittämällä suomalaista osaamista aina paremmaksi. Toimimme itse ja jäsentemme avulla kotimaisen työn asiantuntijuutta ja työpositiivisuutta edistävänä äänenä.
Jäseniämme yhdistää tinkimätön ylpeys kotimaisesta työstä, jota tuomme esille merkkiemme avulla. Yhdistämme työllämme ja merkeillämme suomalaisen työn toimijat vahvaksi verkostoksi kehittämään toisiaan, kotimaista osaamista ja Suomen taloutta.
Jäsenemme ylläpitävät tai kasvattavat liiketoimintaansa, uudistuvat ja vahvistavat kilpailukykyään sekä rakentavat omaa menestystään ja samalla Suomen elinvoimaa. Luomme arvoa jäsentemme liiketoiminnalle suoraan merkkien, verkostojen ja koulutusten kautta sekä kasvattamalla suomalaisen työn arvostusta, näkyvyyttä ja kysyntää
Visio: Suomalainen työ tunnetaan ja valitaan – siitä Suomi vahvistuu
Suomalaisen työn arvot: Olemme luottamuksen arvoisia. Kannamme vastuuta omasta ja työyhteisön suorituksesta. Rakkaudesta lajiin.
Avainlippu-merkki täytti 60 vuotta ja juhlavuoden teemana oli: ”60 vuotta suomalaista osaamista”. Halusimme nostaa juhlavuoden kunniaksi lipun korkealle suomalaisen työn puolesta ja juhlistaa suomalaista osaamista yhdessä Avainlippuyritysten ja kuluttajien kanssa.
Kampanjan kanssa yhteistyössä toimi laulaja Katri Helena, joka jo vuonna 1965 lauloi Avainlipulle Avainasemassa-jenkan. Suomalainen työ ry myönsi Katri Helenalle Elämäntyö-Avainlippu-palkinnon. Rautainen Avainlippu-tunnustus myönnettiin hänen mittavasta ja merkityksellisestä työstään suomalaisen työn ja kulttuurin eteen.
Suomalaisen työn liitosta tuli Suomalainen työ. Nimenmuutos on osa brändiuudistusta, jonka myötä myös logomme ja visuaalinen ilmeemme päivittyivät.
Uudistuksista huolimatta missiomme pysyy ennallaan. Pidämme jatkossakin huolen yhdessä tuhansien jäsenyritystemme kanssa, että työ ja siitä syntyvä hyvä huomataan. Myös suomalaisesta työstä kertovat merkkimme säilyvät ja ovat jatkossakin keskeinen osa niin meidän, jäsentemme kuin suomalaisten arkea.
Avainlippu on vuonna 2024 Suomen viidenneksi arvostetuin brändi. Sijoitus on kaikkien aikojen paras, ja se korostaa entisestään, kuinka vahvasti suomalaiset arvostavat kotimaista työtä.
Taloustutkimuksen brändien arvostus -tutkimus kartoittaa vuosittain suomalaisten suosimat brändit. Tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 80 tuoteryhmää ja 683 brändiä.
Avainlippu elää ja kehittyy jälleen ajassa, kun merkistä lanseerataan oma versio suomalaisille verkkokaupoille.
Nyt kotimaisten tuotteiden ja palveluiden lisäksi kuluttaja erottaa Avainlipusta selkeästi myös suomalaiset verkkokaupat, jotka työllistävät Suomessa ja palvelevat asiakkaitaan luotettavasti.
Suomi etenee ensimmäistä kertaa jalkapallon miesten EM-kisoihin, mikä nähdään Suomalaisen työn liitossa Avainlipun arvoisena saavutuksena.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovuttaa koronapandemian vuoksi etätapaamisessa Suomen miesten jalkapallomaajoukkueelle takorautaisen Avainlipun osoituksena suomalaisesta osaamisesta ja yhteistyöstä.
Koronan keskellä suomalaista työtä, yrittäjyyttä, valmistusta ja suunnittelua arvostetaan entistä enemmän. Avainlippu nousee Suomen arvostetuimmat brändit -listauksessa TOP 10:n joukkoon ja myönnettyjen merkkien määrä nousee yli 4700.
Suomalaisen työn liitto yhdistää jälleen voimansa K-ryhmän kanssa suomalaisen työn puolesta ja Ole osa hyvän ketjua -kampanja syntyy pikavauhtia.
Suomi voittaa kolmannen kerran jääkiekon MM-kultaa. Kaisaniemen puiston kansanjuhlassa presidentti Sauli Niinistö ojentaa joukkueen kapteenille Marko ”Mörkö” Anttilalle takorautaisen Avainlipun merkkinä rautaisesta suomalaisesta työstä.
Onhan siinä Avainlippu? -kampanja jatkuu radiossa, TV:ssä ja verkossa. Avainlippu-tuotteiden ja palveluiden määrä jatkaa kasvuaan, niitä on jo yli 4 300.
Vuosikymmenen suurin Avainlippu-kampanja, kolmivuotinen Onhan siinä Avainlippu? -kampanja, polkaistaan käyntiin vapun alla.
Kampanjan tavoitteena on saada suomalaiset ostamaan entistä enemmän Avainlippu-tuotteita ja -palveluita ja näin työllistämään suomalaisia. Avainlippu on tähän mennessä myönnetty yhteensä yli 4 100 tuotteelle, tuoteryhmälle ja palvelulle.
Vuonna 2017 järjestetty Made by Finland -kampanja juhlisti Suomen 100-vuotista taivalta, suomalaista työtä ja sen menestystarinoita.
Suomalaisen työn liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen kampanja kutsui kaikki pohtimaan ja näyttämään, miten suomalainen työ menestyy myös seuraavat sata vuotta.
Vuonna 2015 Avainlippu täyttää 50 vuotta. Avainlippu on myönnetty yhteensä 2 900 tuotteelle, tuoteryhmälle ja palvelulle.
Avainlipun viisikymppisiä juhlittiin vuonna 2015 Nostetaan Suomi plussalle! -kampanjalla yhdessä Avainlippu-yritysten kanssa. Kampanja muistuttaa kuluttajia suomalaisen työn merkityksestä ja Avainlippu-yritysten laajasta kirjosta.
Avainlippu juhlii kesällä syntymäpäiviään ympäri Suomea. Juhlavuoden kiertue kulkee kesän aikana ympäri Suomea Oulussa, Seinäjoella, Vaasassa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Porin SuomiAreenassa.
Liitto aloitti Merkityksellisen ja arvokkaan työn tutkimushankkeen yhdessä kansainvälisen tutkimusyhtiö The Futures Companyn kanssa. Tutkimushankkeella liitto haluaa antaa oman panoksensa työn muutokseen liittyvään keskusteluun ja nostaa esiin millaista on merkityksellinen ja arvokas työ ja kuinka se tuottaa uusia mahdollisuuksia ja arvoa työnantajille, työntekijöille ja yhteiskunnalle.
Liiton vuodesta 2011 Avainlippu-nimellä julkaisema jäsen- ja sidosryhmälehti uudistui, ja uusi lehti sai nimekseen Jussi. Jussi-lehden julkaisu päättyi vuonna 2016.
Liitto lanseerasi vuoden 2013 lopulla yhdessä K-ryhmän kauppojen ja noin 50 suomalaisen elintarvikevalmistajan ja käyttötavarateollisuuden yrityksen kanssa Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan. Taantuman vaivaamassa Suomessa kampanjan päätavoitteena on lisätä suomalaisten tuotteiden myyntiä, kertoa suomalaisesta suunnittelusta ja työstä tuotteiden taustalla sekä helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia valita tuotteita, jotka edistävät suomalaista työtä.
Kampanjassa hyödynnetään Osmo Forssellin panos-tuotoslaskelmiin perustuvaa laskelmaa: jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa 10 eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa. Kampanja jatkui vuoden 2016 loppuun saakka.
Vuonna 2012 Suomalaisen työn liitto täyttää 100 vuotta ja Avainlippu-yrityksiä esitellään MTV3:n kanssa toteutetussa 40-osaisessa Tarinoita suomalaisesta työstä -televisiosarjassa. Työ Turneella -kiertue jalkautti liiton Suomen suurimpiin kesätapahtumiin. Lisäksi liiton painettu historiikki ”Vuosisadan kampanja” ilmestyi.
Juhlavuosi huipentui 100-vuotisjuhlaan, joka järjestettiin 24.9.2012 Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Juhla oli verkostoitumistapahtuma, jossa jaettiin Hyvän työn palkintoja eri toimialojen yrityksille, yhteisöille ja henkilöille. Palkintoina jaetut uniikkiteokset ovat suomalaisten nuorten suunnittelijoiden taidonnäytteitä. Juhla televisioitiin ja esitettiin MTV3-kanavalla 13.10.2012.
Suomalaisuus on kovassa kurssissa ja Avainlipulla on enemmän käyttäjiä kuin koskaan aikaisemmin, lähes 2 500 yritystä.
Yhteiskunnallinen Yritys -merkki tuli kolmanneksi merkiksi liitolle Avainlipun ja Design from Finland -merkin rinnalle. Merkki myönnetään yrityksille, joiden liikevoitosta suurin osa kanavoidaan yrityksen yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen.
Aloitteentekijä merkille oli työ- ja elinkeinoministeriö, joka piti liittoa sopivimpana toteuttajana hankkeelle. Suunnittelukilpailun voitti Elina Järvisen ja Harri Homin ehdotus.
Design from Finland -merkki syntyi Avainlipun rinnalle tunnustukseksi suomalaiselle muotoilulle. Design from Finland -merkki myönnetään tuotteelle tai palvelulle, joka on muotoiltu Suomessa, ja voidaan osoittaa, että yritys on investoinut suomalaiseen muotoiluun.
Merkin ulkomuotoa uudistettiin vuonna 2013. Uuden tummansinisen pyöreän merkin toteutti suunnittelutoimisto Werklig.
Liitossa tehtiin suuria uudistuksia verkkopalvelujen kehityksessä ja viestintää sosiaalisessa mediassa tehostettiin.
Liitto avasi verkkoon jäsenyritysten keskitetyn markkinointialustan, Sinivalkoinenvalinta.fi -verkkopalvelun, joka kokoaa yhteen kaikki tuotteet ja palvelut, joille on myönnetty Avainlippu, Design from Finland- tai Yhteiskunnallinen Yritys -merkki. Lisäksi perustettiin liiton jäsenyritysten tuotekehitykseen keskittyvä yhteisöpalvelu Avainklubi.fi.
Suomi voittaa jääkiekon MM-kultaa toisen kerran vuonna 2011. Presidentti Halonen ojensi Kauppatorilla takorautaisen Avainlipun MM-kultajoukkueelle.
Samana vuonna Avainlipun ulkoasua hiotaan ajanhenkeen graafikko Marika Perätalon toimesta.
Kauan himoittu Euroviisujen voitto osuu Suomelle vihdoin vuonna 2006 ja liitto palkitsee Lordin pronssisella Avainlipulla. Palkinnon jakoi Presidentti Tarja Halonen Kauppatorin kansanjuhlassa.
Samaan aikaan graafikko Ilmo Valtonen viilaa Avainlippua hienovaraisesti.
Vuosituhannen vaihteessa liitto toteuttaa yhdessä radio Novan kanssa mittavat kesäkampanjat, missä esitellään ilmiöitä Suomesta miljoonayleisölle. Myös edelleen pyörivät joulukampanjat aloitetaan.
Suomi voittaa jääkiekon MM-kultaa ensimmäisen kerran vuonna 1995 ja joukkueelle ojennetaan Avainteko-kunniakirja Helsingin Kauppatorilla. Tapahtumaa todisti 2,3 miljoonaa televisiokatsojaa.
Samana vuonna Avainlippua aletaan myöntämään myös Suomessa tuotetuille palveluille.
Kotimaisen Työn Liitosta tuli Suomalaisen Työn Liitto. Nimenmuutos viestitti uutta otetta ja uutta ilmettä.
Liiton lehti sai nimekseen ”Hyvä Suomi!”. Avainlipun merkitys kasvoi, kun Suomen pakollinen alkuperämerkintä poistui käytöstä.
Hasan & Partners oli 1990-luvun johtava mainostoimisto, jonka suunnittelemista Suomalaisen Työn Liiton kampanjoista tuli alan suunnannäyttäjiä Suomessa.
Suomi herää 1990-luvun alussa syvään lamaan ja tarvitaan kaikki keinot kansakunta jaloilleen nostamiseksi. Suomalaisesta työstä kertovan Avainlipun merkitys kasvaa ja suomalaisuus on muotia.
Tiedät kyllä miksi -mainoskampanja vetoaa nuoriin, Citymarketeissa siniristikupongit puolestaan koko kansaan. MTV3:n kanssa aloitetaan Kuukauden kotimaiset avainteot -sarja.
1980-luvulla Suomi on nousukiidossa ja kaikesta uudesta ja ulkomaisestakin tulee muodikasta. Kotimaisuutta nostetaan esiin yhdessä teollisuuden kanssa ja Avainlippu kuvittaa monia kampanjoita suomalaisen työn puolesta.
Myös kattavat kuluttajatutkimukset kuuluvat ajanhenkeen. Enää ei puhuta vain hinnasta ja laadusta vaan esiin astuvat esimerkiksi eettiset ja nautinnonhaluiset kuluttajat.
Kotimaisen Työn Liitto jatkoi Suomen Työn Liiton ja Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan toimintaa. Yhdistymisen tuloksena valtion ja yksityisen sektorin aikaisemmin eri tahoilla rahoittama kotimaisuuskampanjointi sekä alkuperämerkkitoiminta yhdistettiin.
Aikaisemmista merkeistä luovuttiin, suuren suosion saavuttanut Avainlippu jäi liiton alkuperämerkiksi.
Alkuperämerkintää koskevan aloitteen teki toukokuussa 1973 Marttaliiton toiminnanjohtaja Annikki Jäntti Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan kokouksessa. Vuosikymmenen kampanjatunnuksena toimineesta Avainlipusta tuli 1975 alkuperämerkki, jota kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Kotimaisen tuotannon valtuuskunta myönsi vain tutkitusti kotimaisille tuotteille.
Käytännössä tämä tarkoitti, että myyntihinnasta vähintään 50 prosenttia muodostui Suomessa tehdystä työstä. Ensimmäisiä Avainlippu-tuotteita ovat Norlynin sukkahousut, Finnmatchin tulitikut ja Nokian wc-paperi.
Graafikko Kaj Kajander suunnitteli laatikon kylkeen kiinnittyneen leijonanpään vientimerkiksi. Vientimerkki tuli kolmanneksi merkiksi alkuperämerkin (leijonanpää) ja takuumerkin (kahdeksankulmion kehystämä leijonanpää) rinnalle.
Idea ja mielikuva oli, että merkeillä oli hierarkia, jonka huipulla kansainvälisesti menestyneet valiotuotteet saivat kantaa vientimerkkiä.
Vientipalkinto perustettiin liiton aloitteesta. Vientipalkintojen jako presidentinlinnassa oli juhlava tapahtuma. Vientipalkintoa jaetaan edelleen, vuodesta 2000 nimellä Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto.
Johannes Virolaisen johtama hallitus perusti Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan, jossa liitto oli edustettuna.
Avainlippu-tunnus piirretään vuonna 1965 osaksi Osta suomalaista -kampanjaa. Alkuperäisen merkin suunnittelijana toimi graafikko Olavi Reinilä. Kampanjan tilaus tuli valtioneuvostolta. Uutta tunnusta käytetään ahkerasti ja avain nähdään jopa joulupukin kädessä Helsingin joulukadun avajaisissa. Myös Katri Helenan heläyttämä ”Avainasemassa” jenkka soi ahkerasti radiossa. Liitto toimi taustajoukkona myös useissa kotimaisuusaatteen ympärille tehdyissä tv-tuotannoissa.
Kertaluonteiseksi kampanjamerkiksi piirretty Avainlippu vakiintuu pian osaksi yritysten kotimaisia tuotteita. Avainlippua edelsi vuonna 1932 käyttöön otettu leijonamerkki, joka luotiin suomalaisen tuotteen alkuperämerkiksi ja Suomen Työn Liiton jäsenmerkiksi. Avainlippu syrjäytti leijonanpäämerkin vuonna 1978.
Osmo Forssellin tutkimus todisti, että kotimaiset julkiset hankinnat todella olivat kannattavia. Tutkimus oli aikanaan ensimmäinen laatuaan Suomessa. Panos-tuotostutkimukset pysyivät liiton tutkimuksen ja viestinnän kivijalkana 1960-luvulta 2000-luvulle.
Liitto järjesti laadunparannukseen liittyviä kampanjoita pitkin 1950-lukua Yhdysvalloista saadun pirteän ja nasevan mallin mukaan. Laaduntarkkailu tuli tehtaisiin paljolti liiton aloitteesta.
Kahdeksankulmion sisällä oleva leijonanpäämerkki otettiin käyttöön takuumerkiksi vuonna 1957. Alkuperämerkkinä jatkoi pelkkä leijonanpää ilman kehyksiä.
Talvisodan jälkeisenä rauhankesänä Kotimainen Työ ry. muutti nimensä Suomen Työn Liitoksi. Uuden nimen katsottiin kuvastavan paremmin yhdistyksen luonnetta ja päämääriä.
Sisu-henkinen vuosikymmenen kestävä kampanjointi alkoi. Sisu-kampanja sai taakseen kansalaisten spontaanin tuen ja valtaisat mittasuhteet. Elettiin vaaran vuosia Neuvostoliiton varjossa.
Liiton juhlavuosi oli rajapyykki, jolloin myös työväenliike liittyi kansalliseen työn rintamaan.
Pääjuhlaa vietettiin Aleksis Kiven päivänä Helsingin Messuhallissa. Liiton toimisto värväsi juhlapuhujia ja postitti juhlarunoja ja -esitelmiä paikallisille toimikunnille Hangosta Petsamoon, lehdistö löi rumpu, eri puolilla maata vietettyjen juhlien yhteydessä nähtiin elokuva-, teatteri- ja mannekiininäytäntöjä.
Suomalaisille valiotuotteille varattu laatumerkki oli leijonanmerkin muunnelma, jossa oli yhdeksän leijonanpäätä ruusukkeen sisällä.
Laatumerkkiä myönnettiin ”suomalaisille valiotuotteille, joiden aikaansaamista on pidettävä meidän teollisen toimintamme voittona ja kansantaloudellisena saavutuksena”. Merkkiä myönnettiin vuoteen 1939 asti.
Kahdeksankulmiossa olevasta mukaillusta leijonanpäästä tuli suomalaisten tuotteiden alkulperämerkki sekä Kotimainen Työ ry:n jäsenmerkki.
Leijonanpäämerkki on laadun tae 30-luvulla, jolloin sitä myös plagioitiin ulkomailla. Leijonanpäämerkin suunnitteli arkkitehti Matti Björklund, joka toimi 30-luvulla myös Kalevalan kuvittajana.
Kotimainen Työ ry. syntyi Kotimaisen Työn Liiton ja Kotimaisen Tuotannon Ystävien fuusiosta. Liiton tehtävänä oli kotimaisen tuotannon laventaminen ja myynnin edistäminen sekä Suomen taloudellisen omavaraisuuden lisääminen. Uutena toimintamuotona tulivat kotimaista tuotantoa tukevat tutkimukset.
Liitto lanseerasi runsaan vuoden tauon jälkeen oman äänenkannattajan, Suomen Työ -nimisen lehden.
Suomen Messut toteutettiin Helsingissä valtavana kansanjuhlana ja katselmuksena. Kotimaisen Työn Liiton messuosastolla esiteltiin Suomen kauppatasetta ja myytiin messulehteä sekä Suomen Teollisuuskalenteria.
Kotimaisen Työn Liitto oli mukana järjestelyissä ja osallistui säännönmukaisesti messuille. Suomen Messut muodostettiin 1921 osakeyhtiöksi, jonka kaksi ensimmäistä osaketta merkittiin Kotimaisen Työn Liitolle.
Kotimaisen Työn Liitto julisti elokuussa 1915 merkkikilpailun, jossa haettiin suomalaisille tuotteille soveltuvaa alkuperämerkkiä. Merkkikilpailun tuloksena valittiin suomalaisten tuotteiden alkuperämerkiksi Arne W. Ranckenin merkki, jossa oli veden äärellä kasvava kuusi taustanaan hammasratas.
Alkuperämerkki oli käytössä vuosina 1917–1919.
Vuonna 1912 Suomi oli Venäjän monikansalliseen imperiumiin kuuluva suuriruhtinaskunta ja Kotimaisen Työn Liitto oli osa Suomen itsenäistymispyrkimyksiä.
Liitto perustettiin alun perin kotimaisen teollisuuden edistämisviikon, Suomalaisen viikon järjestämiseksi. Suomalainen viikko järjestettiin useita kertoja vuosien 1913 ja 1975 välillä. Suureen kansalliseen juhlaan liittyi seminaareja, konsertteja, ulkoilmajuhlia, mainoskulkueita, näyteikkunakilpailuita ja teollisuusnäyttelyitä. Suomalaista viikkoa tukemaan liitto alkoi julkaista kuukausilehtiä Kotimainen Työn ja Inhemsks Arbete.
Vuosi 2025 oli Suomalainen työ ry:ssä juhlan ja jatkuvuuden vuosi. Työmme perustuu strategiaamme, jonka kolme pilaria: työ, kotimaisuus ja rohkeus, ohjaavat toimintaamme ja kiinnittyvät vahvasti yhdistyksen perustehtävään edistää Suomessa tehtävän työn arvostusta ja parantaa jäsenorganisaatioidemme kilpailuedellytyksiä.
Jäseninämme on koko suomalaisen yhteiskunnan kirjo pienistä pajoista ja yhteisöistä kansainvälisiin suuryrityksiin. Yrityshausta löydät kaikki yhdistyksemme jäsenyritykset. Suodattamalla hakua merkin mukaan saat myös listan kaikista yrityksistä, joille on myönnetty Avainlipun, Design from Finland- tai Yhteiskunnallinen Yritys -merkin käyttöoikeus.
Suomalainen työ ry:n toimintaa valvoo valtuusto, joka valitsee hallituksen. Hallituksen alla toimivat Avainlippu-merkin toimikunta, Design from Finland -merkin toimikunta, Yhteiskunnallinen Yritys -merkin toimikunta sekä yhdistyksen henkilöstö. Yhdistyksellä on lisäksi vaalivaliokunta, jonka valitsee liittokokous.
Kaipaatko juttuvinkkejä, tutkimustietoa tai hyviä yritysesimerkkejä? Me autamme mielellämme median edustajia viestimään suomalaisesta työstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Digital Commerce Finland Oy on vuonna 2023 perustettu yhteiskunnallinen yritys, jonka missiona on kiihdyttää digitaalisen kaupan kehitystä ja kasvua Suomessa. Suomalainen työ on yksi perustajajäsenistä.
Lähetämme muutamia kertoja vuodessa työpositiivisia uutisia ja ajankohtaisia suomalaisen työn asioita sisältävän uutiskirjeen. Jäsenille tarkoitetun uutiskirjeen saat pyytämällä kollegaasi tai meitä tietosi extranet-jäsenpalveluun. Tervetuloa mukaan kirjeensaajiin.
