Metsänhoitoyhdistykset auttavat metsänomistajia pääsemään tavoitteisiinsa metsänhoidossa, suojelussa, monimuotoisuuden lisäämisessä ja puukaupassa. Yhdistykset pyrkivät pitämään jäsenensä ajan tasalla ja palvelevat sekä metsänomistajan että yhteiskunnan tarpeita.
Suomen metsänhoitoyhdistykset sekä niiden kehitysyhtiö Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy saivat Yhteiskunnallinen Yritys -merkin käyttöoikeuden lokakuussa. Merkki on osoitus liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä.
Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen (kuvassa alla) luonnehtii metsänhoitoyhdistysten työtä juurevaksi kansantaloustyöksi, jota suomalaisempaa on vaikea löytää. Historia on pitkä: ensimmäinen metsänhoitoyhdistys Tapio perustettiin vuonna 1907. Nykyisin yhdistyksiä on kaikkiaan 52.
Tavoitteena on tuottaa yhteiskunnallista hyvää
Huupponen toteaa, että yhdistykset edistävät metsätalouden kannattavuutta vastuullisuus, monimuotoisuus ja hiilensidonta huomioiden. Nämä näkyvät metsänhoitoyhdistysten jokapäiväisessä työssä.
”Metsänhoitoyhdistykset tuottavat yhteiskunnallista hyvää puolustamalla metsien käyttöä, käyttämällä suomalaisia pankkeja, toimimalla lähellä metsänomistajaa ja tekemällä päätökset lähellä. Toimimme yhdistysmuodossa emmekä jaa osinkoja kasvottomille sijoittajille. Tulos käytetään aina yhteisen hyvän kehittämiseen”, Huupponen toteaa.
Huupposen mukaan metsänhoitoyhdistykset haluavat varmistaa monikanavaiset, laadukkaat palvelut ja hyvän asiakaskokemuksen. Niinpä yhdistykset uudistavat palveluitaan jatkuvasti.
Esimerkki tuoreimmasta uudistuksesta tuli lokakuussa, jolloin metsänhoitoyhdistykset ottivat palveluvalikoimaansa ympäristötukien hakemisen. Metsänomistaja voi suojella metsäänsä ja saada siitä korvausta kymmenen vuoden ympäristötukisopimuksella.
OmaMetsä-palvelu on metsänomistajan sähköinen tietovarasto
”Sähköiset palvelut ovat tulleet hitaasti metsäalalle, mutta suunta on koko ajan niihin päin. Emme kuitenkaan keskity vain sähköisiin palveluihin, vaan panostamme monikanavaisuuteen. Kaikki metsänomistajat eivät halua tai pysty käyttämään sähköisiä palveluita”, Huupponen sanoo.
Kolmisen vuotta sitten avattiin OmaMetsä-palvelu, jolla on nykyisin 60 000 käyttäjää.
OmaMetsä on metsänomistajille suunnattu palvelukanava, jossa metsänomistaja voi hallinnoida metsäomaisuuttaan helposti ja olla yhteydessä omaan metsäasiantuntijaansa sekä tilata metsänhoitoyhdistyksen palveluita. Metsänomistaja löytää OmaMetsästä metsätilansa tiedot, puustotiedot ja arvion puuston arvosta, peruskartan ja metsätilan ilmakuvan, sekä puun hintatiedot samasta paikasta.
Metsänomistaja voi lähettää palvelussa myös viestejä yhdistyksen metsäasiantuntijoille. Hän voi pyytää myös tarjousta metsänhoitopalveluista, esimerkiksi taimikonhoidosta.
Tavoitteena on omistajan arvojen mukainen metsänhoito
”Jokainen metsänomistaja hoitaa metsäänsä omalla arvopohjallaan. Tämä näkyy myös OmaMetsä-palvelussa. Kun metsänomistaja rekisteröityy palveluun, ensimmäiseksi tutkitaan ja selvitetään hänen arvojaan. Tavoitteena on kunkin omistajan arvojen mukainen metsänhoito. Vastaamalla palvelun kysymyksiin, jokainen voi pohtia, millainen metsänomistaja itse on”, Huupponen kertoo.
Huupposen mukaan yhä useampi metsänomistaja ajattelee, että metsät ovat vain lainassa ja siirtyvät paremmassa kunnossa eteenpäin. Hän luonnehtii yhdistysten toimintaa moderniksi ja vastuulliseksi.
”Metsänomistajien täytyy haastaa metsäammattilaisia ja saada näiltä vaihtoehtoja. Olisi karmeaa, jos metsä olisi vain raaka-ainevarasto. On edettävä luonnon ehdoilla.”
Metsänhoitoyhdistyksillä on ratkaistavanaan yksi erityisen iso kysymys: ”Joka yhdeksäs metsänomistaja asuu Helsingissä. Miten heidät saataisiin innostumaan siitä, että heillä on hallussaan tällainen arvokas ja vaalittava omistus?”
Harri Huupposen vinkit uudelle metsänomistajalle:
- Tutustu metsääsi kaikessa rauhassa. Mieti omat resurssisi, ota metsänhoitoyhdistyksen ammattilainen avuksi.
- Tutustu metsäpalstasi lajistoon.
- Tutustu metsään liittyviin palveluihin.
- Käy läpi kiinteistösi rajapyykit ja tieoikeudet. Selvitä, kuuluuko siihen vesialue.
- Tutustu alueen kaavoitukseen. Selvitä, onko alueelle tulossa joskus tuulimyllyjä.
- Hanki tietoa. Käy läpi metsäalan julkaisut, Suomen metsäyhdistyksen materiaalit, mhy.fi sivut ja metsäkeskuksen materiaalit. Osallistu metsäaiheisiin koulutuksiin ja webinaareihin.
- Mene mukaan korjuunäytöksiin.
- Jos olet innokas hoitamaan metsää itse, soita metsänhoitoyhdistykseen ja pyydä avuksi metsuri, joka voisi opettaa sahaamaan, hoitamaan välineitä ja istuttamaan.
Teksti: Kati Haapakoski
Kuvat: Aleksi Mustonen (artikkelikuva) ja Akseli Muraja.