Muutoksista on tullut työelämässä arkipäivää, mutta hyvinvoiva työntekijä selviää haasteista helpommin. Vuorovaikutteinen työyhteisö kohtaa uudet tilanteet keskustellen ja pitää erilaiset työntekijät muutoksen kelkassa mukana. Asiantuntijatyössä yksilön oma vastuu työssä jaksamisesta korostuu, mutta myös temperamentilla on roolinsa muutoksen läpikäymisessä
Monella työpaikalla organisaatiomuutokset seuraavat toisiaan, ja YT-neuvotteluista on tullut toistuvia huolenaiheita. Jatkuvien muutosten kanssa työskentely voi uuvuttaa, jolloin työssä jaksamiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota koko työyhteisössä. Jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen kannattaa, sillä hyvinvointi toimii ikään kuin puskurina muutoksen osuessa omalle kohdalle.
– Hyvinvoiva työntekijä pystyy kohtaamaan mahdollisen irtisanomisen tai muun työyhteisössä tapahtuvan suuren muutoksen uupunutta paremmin. Työntekijän oma vastuu työssä jaksamisesta ja työstä palautumisesta korostuu etenkin asiantuntijatyössä, jossa työntekijä johtaa hyvin pitkälle itse itseään, Terveystalon työterveyspsykologi Anne Rantala kertoo.
Nykypäivän työelämässä kukaan ei ole turvassa irtisanomisilta, joten suuriin muutoksiin kannattaa varautua mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Alaa ympäröivistä tapahtumista on hyvä olla tietoinen ja niihin kannattaa suhtautua realistisesti.
– Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä alan toimijoiden kanssa verkostoituminen ovat jokaiselle työntekijälle hyödyllisiä seikkoja, jotka auttavat osaltaan myös mahdollisen irtisanomisen kohdatessa, Rantala listaa.
Taitava muutosjohtaja tunnistaa eri temperamentit
Ihmisen synnynnäinen temperamentti vaikuttaa siihen, miten hän sopeutuu muutokseen. Temperamentiltaan nopeatempoiset ihmiset omaksuvat nopeasti uusia asioita ja ilmaisevat tunteitaan helposti. Hitaamman temperamentin ihmisistä muutokset tuntuvat vierailta ja vaikeilta, ja he kaipaavat enemmän aikaa totutellakseen uuteen.
– Nykyajan työelämä suosii nopeatempoisia ihmisiä. Muutosjohtajien tulisi muistaa, että temperamentiltaan hitaammat ihmiset vaativat uuteen sopeutuakseen erilaista johtamistyyliä, enemmän keskustelua tai taustatietoa. Ajan kanssa he voivat sopeutua muutoksiin aivan yhtä hyvin, Rantala huomauttaa.
Aiemmilla kokemuksilla on myös vaikutusta siihen, miten ihminen suhtautuu muutokseen.
– Negatiiviset kokemukset, joista ihminen kokee elämässään selvinneensä, usein vahvistavat elämänhallinnan tunnetta, ja ihminen uskoo selviävänsä myös irtisanomisesta. Toistuvat pettymykset voivat kuitenkin olla uhka selviytymiselle, kun ihminen ei ole uuden pettymyksen – kuten irtisanomisen tultua – vielä päässyt jaloilleen edellisestäkään. Jos taas itsetunto on rakentunut pelkkien onnistumisten varaan, voi jo ensimmäinen kohdalle osunut pettymys lamaannuttaa, Rantala täsmentää.
Vuorovaikutukseen panostamalla voi edistää sekä omaa että koko työyhteisön hyvinvointia. Mitä paremmin työntekijä kokee saavansa työpaikallaan tukea, sitä vähemmän syntyy sairauspoissaoloja.
– Ihminen ei mahda temperamentilleen ja luontaisille piirteilleen mitään. Siihen hän kuitenkin voi vaikuttaa, millaiseen käyttäytymiseen piirteet johtavat. Työyhteisö on vahva silloin, kun erilaiset temperamentit hyväksytään, ongelmista osataan puhua ja kaikki pidetään muutoksessa mukana, Rantala muistuttaa.
Huolehdi päivittäisestä palautumisesta
Työterveyslaitoksen teettämän Työ ja terveys 2012 -tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista kokee jonkin verran tai paljon stressiä työssään.
– Pieni stressi kuuluu olennaisena osana työntekoon. Työssä jaksamisen kannalta tärkeää on keskittyä myös siihen, kuinka hyvin työstä päivittäin palaudutaan. Olennaisia tekijöitä palautumisen kannalta ovat rentouttava vapaa-aika, riittävä unen määrä ja alkoholin kohtuukäyttö, Rantala kertoo.
Työhön liittyvistä ongelmista Rantala kannustaa puhumaan ensisijaisesti esimiehen kanssa. Jos työhön liittyvät haasteet alkavat purkautua vakavina unihäiriöinä tai aloite- ja keskittymiskykyvaikeuksina, kannattaa hakeutua työterveyspsykologin vastaanotolle.
Työterveyspsykologi Anne Rantalan viisi vinkkiä irtisanotulle:
- Ota kaikki tarjottu tuki vastaan. Työnantajat tarjoavat valmennuksia uudelleensijoittumiseen työnhaun tukemiseksi. Henkistä tukea tarjoaa tarvittaessa työterveyspsykologi.
- Tartu reippaasti toimeen. Älä jää toimettomaksi, vaan ryhdy suunnittelemaan tulevaa – oli se sitten uuden työ- tai opiskelupaikan hakeminen.
- Nauti läheistesi seurasta. Älä jättäydy yksin.
- Harrasta. Huolehdi fyysisestä jaksamisestasi liikkumalla ja tee muutenkin itsellesi mieluisia asioita.
- Nuku riittävästi. Keskimääräinen unentarve on ihmisellä 7–9 tuntia vuorokaudessa.
Lisätietoja:
Työterveyspsykologi Anne Rantala, Terveystalo, p. 043 820 2403, anne.rantala@terveystalo.com
Viestintäpäällikkö Suvi Syrjäläinen, Terveystalo, p. 050 375 8129, suvi.syrjalainen@terveystalo.com
Terveystalo on verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja 170 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti lähes 6 500 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalon verojalanjälki vuonna 2014 oli yhteensä 72,8 miljoonaa euroa ja samana vuonna Terveystalo investoi suomalaisten terveyspalvelujen kehittämiseen yli 15 miljoonaa euroa. Terveystalo on Suomalaisen Työn Liiton jäsen. www.terveystalo.com