Generatiiviset tekoälyratkaisut ovat kiihdyttäneet pohdintoja tulevaisuuden muotoilutyöstä. Aalto-yliopiston teollisen muotoilun professori Severi Uusitalo avasi Design from Finland -yrityksille näkemyksiään tekoälystä. Muotoiluprosessi muuttuu, mutta kokenut muotoilija kääntää tämän edukseen.
Kun arvioidaan tekoälyn merkitystä suunnittelutyössä, on lähdettävä liikkeelle siitä, mitä muotoilutyö pitää sisällään. Uusitalon mukaan käsitys työn luonteesta ei aivan vastaa todellisuutta.
– Suunnittelua ohjaa tavoite parantaa jotakin asiaa maailmassa, ja usein ajatellaan, että asiasta hankitaan runsaasti tietoa ennen ratkaisujen pohtimista. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että suunnittelijat kehittävät ratkaisuajatuksia jo hyvin aikaisin, ja kehystävät ongelmaa niiden avulla, Uusitalo kuvailee.
5 tehtävää tekoälylle
Todellinen suunnitteluprosessi vaikuttaa siihen, kuinka tekoälyä voidaan hyödyntää työssä. Uusitalo on tutkinut tätä muun muassa haastattelemalla suunnittelijoita ja teollisia muotoilijoita. Hän tunnistaa viisi keskeistä tapaa käyttää tekoälyä suunnittelun tukena.
- Ratkaisuavaruuden varhainen tunnustelu. Tekoälyllä voidaan selvittää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja melko villisti ja vapaasti, vaikka monet suunnittelumääreet ovat vielä tuntemattomia.
- Fiksaation välttäminen. Muotoilijoiden ratkaisuehdotukset perustuvat henkilön omiin kokemuksiin ja noudattavat usein samoja kaavoja. Tekoälyn avulla voidaan välttää näitä fiksaatioita.
- Inspiraatio. Suunnittelijat keräävät työnsä tueksi visuaalisia vihjeitä. Tekoälyn avulla voi näppärästi luoda esimerkiksi ideakollaasin antamaan lähtökohtia muotoilulle.
- Rajaesine (rajakohde, boundary object). Suunnittelu on tiimityötä, jossa rajaesineet helpottavat eri alojen ammattilaisten välisten ymmärryskuilujen ylittämistä. Tekoälytyökalut auttavat rakentamaan yhteisesti jaettuja näkemyksiä yhteissuunnittelutilanteissa.
- Ongelma-avaruuden haltuunotto. Muotoilijan on oltava ”asiantuntija asiantuntemuksen saavuttamisessa”, koska tuotesuunnittelukohteet saattavat erota paljonkin toimeksiantojen välillä. Tekoälyratkaisut tehostavat merkittävästi tätä jatkuvaa uuden oppimista.
Tekoäly hakee rooliaan – samalla muotoilijan rooli muuttuu
Muotoilutyössä vuorotellaan suunnitteluavaruuden laajentamisen ja kaventamisen välillä. Laajentavassa vaiheessa kerätään tietoa, ideoita ja ratkaisuvaihtoehtoja, kun taas kavennettaessa tehdään valintoja ja tarkennetaan kohti tyydyttävää ratkaisua.
– Muotoilijan voi olla tällä hetkellä helpompi soveltaa generatiivisia tekoälytyökaluja suunnittelun laajentaviin vaiheisiin kuin kaventaviin – tekoälyllä voi kartoittaa vaihtoehtoja, mutta niillä ei vielä päästä kohti järkevää, merkityksellistä lopputulosta. Tämä kuitenkin kehittyy jatkuvasti, Uusitalo sanoo.
Tekoälyn avulla muotoiltu kuvitteellinen designesine.
Tekoäly voi johtaa yhteisluovuuteen, jossa tietokone ja ihminen tuottavat yhdessä jotakin uutta, yllättävää ja arvokasta. Matalan tason yhteisluovuus on Uusitalon mukaan jossain määrin jo mahdollista. Siinä ihmisen ja koneen tehtävät ovat erilaisia: kone voi esimerkiksi tuottaa joukon kuvia ihmisen arvioitavaksi. Vuorottelevaan, korkeamman tason yhteisluovuuteen ei aivan vielä olla pääsemässä.
Uusitalo rauhoittelee puheita siitä, että uudet työkalut uhkaisivat viedä töitä suunnittelijoilta. Hän viittaa esimerkinomaisesti Dieter Ramsin listaamiin hyvän suunnittelun periaatteisiin, joita ovat esimerkiksi innovatiivisuus, hyödyllisyys, esteettisyys ja kestävyys.
– Tekoäly ei oikeastaan toteuta näitä periaatteita, paitsi ehkä esteettisyyttä riippuen tarpeesta. Työkaluja tulee ja menee, mutta muotoilijan on edelleen käytävä työssään läpi samoja vaiheita kuin ennenkin.
Miten tekoälyratkaisut saadaan käyttöön yrityksissä?
Monet muotoilijat tekevät tekoälytyökaluilla vapaa-aikanaan vaikuttaviakin asioita. Yrityksissä tekoälyn käyttöönotto saattaa laahata vielä perässä. Uusitalo mainitsee kolme keskeistä tekijää, joilla yritykset voisivat vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä muotoilussa.
Ensimmäinen on tekoälytyökaluja koskeva ohjeistus. Työntekijöillä on intoa työkalujen käyttöön, mutta epäselvyyttä siitä, miten yritys suhtautuu asiaan. Toinen tärkeä tekijä ovat lisenssit: kun työkalulle on lisenssi, käyttölupaa ei tarvitse varmistella erikseen.
Kolmas keino rohkaista työntekijöitä tekoälyn käyttöön liittyy orgaaniseen oppimiseen. Kun työntekijät näkevät toistensa tekoälylle antamat kehotteet ja näin löydetyt ratkaisut, hyvät käytännöt lähtevät leviämään. Tämä luo sisäistä motivaatiota edelläkävijöille ja auttaa muita eteenpäin oppimisessa.
Tekoälyn avulla luotu kuva kuvitteellisesta lasivalaisimesta.
Saattaa olla, että tekoäly hyödyttää tulevaisuudessa etenkin niitä suunnittelijoita, jotka tuntevat oman osaamisensa rajat ja ymmärtävät toiminnan kehitystarpeet.
– Jos oma muotoiluajattelu on kypsää, tekoälyä ei koeta uhkana. Työkalut voivat antaa lisätehoa työhön ja jopa luovuuteen, kun niitä kykenee käyttämään järkevästi, Uusitalo kiteyttää.
Muotoilija Harri Koskinen, Aalto Yliopiston muotoilun laitoksen professori Severi Uusitalo ja Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Katri Viippola.
Severi Uusitalo oli haasteltavana Design from Finland -merkkiyritysten syystapaamisessa 10.10.2023. Artikkelin kirjoitti toimittaja Silja Eskola. Artikkelikuva: Tekoälyn avulla tehty kuvitteellinen huone täynnä designesineitä, jota ei oikeasti ole olemassa.
Mikä on Design from Finland -merkki?
- Design from Finland -merkki viestii ainutlaatuisesta suomalaisesta muotoilusta
- Tuote, tuoteryhmä tai palvelu on muotoiltu Suomessa ammattitaitoisesti, vastuullisesti ja käyttäjälähtöisesti
- Merkkiyritys viestii avoimesti tuotantoketjunsa rakenteesta ja valmistusmaasta
- Merkki on käytössä yli 680 yrityksellä ja se voidaan myöntää perinteisen muotoilun lisäksi myös erilaisille digitaalisille ratkaisuille
- Design from Finland -merkkiä hallinnoi Suomalaisen työn liitto, ja merkin myöntää puolueettomista asiantuntijoista koostuva toimikunta
Tutustu Design from Finland -merkkiyrityksiin