Osallistuin Suomalaisen Työn Liiton edustajana joulukuun ensimmäisellä viikolla Tikkurilan kirjastossa Ekologinen joulu – hyvän mielen valinnat paneeliin. Paneelin juontajana oli Riikka Suominen (Vihreän Langan päätoimittaja) ja muut paneelin jäsenet edustivat Anarkistimarttoja, HSY:n ilmastoinfoa ja Kuluttajatutkimuskeskusta. Keskustelun pääteemoja oli, kuinka joulua voi viettää ekologisemmin ja hieman löysemmin rantein, välttäen liiallista pingottamista. Molemmat teemat aivan varmasti mietityttävät meitä monia, sillä haluamme panostaa jouluun ja tarjota riemuntunteita läheisillemme.
Jouluhan on tunnetusti Suomessa yksi suurimpia kulutusjuhlia. Ihmiset haluavat panostaa lahjoihin, ruokaan, kynttilöihin, sähköisiin valoihin ja saunomisiin. Kulutusjuhlasta saa hyvän käsityksen lukemalla Nordean tekemää selvitystä siitä, millainen on suomalaisten joulubudjetti. Selvityksen mukaan lahjoihin menee noin 300 euroa ja 200 euroa muihin valmisteluihin, eli kaiken kaikkiaan suomalaiset käyttävät jouluun yli 500 euroa.
Nykyisin kun puhutaan kuluttamisesta, niin mukana on aina tavalla tai toisella kulutuksen aiheuttamat ympäristöongelmat. Ehkä juuri tästä syystä 2012 joulututkimuksemme mukaan kahdeksan kymmenestä koki, että joulusta on tullut liian kulutuskeskeinen. Kynttilä hautausmaalla tuottaa muoviroskaa. Sähkösauna ja läpi yön poltettavat jouluvalot niin kuusessa kuin ikkunoilla aiheuttavat suunnattoman sähkönkulutuspiikin pimeimpänä vuodenaikana. Lahjapaperit ja turhat lahjatavarat aiheuttavat myös ylimääräistä rasitusta ympäristölle. Puhumattakaan ruokahävikistä tai autolla suhailemisesta ympäri maata.
Paneelissa joku totesikin, että meidän jouluperinteet ovat kokoelma monia erilaisia perinteitä – monien kerrostumien kautta syntyneitä. Joulukiireiden keskellä kannattaakin pysähtyä ja miettiä, mitä oikeastaan on pakko tehdä ja mitä ei. Kannattaako stressata liikaa jouluvalmisteluista, kuten liiallisen ruuan valmistamisesta tai joulusiivouksista. Osan ruuasta voi aivan varmasti ostaa valmiina tai tehdä puolivalmisteista, kuten vaikkapa lanttusoseesta. Eikä huonompi idea ole myöskään tilata pitopalvelusta osaa ruuasta. Siivoamisen osalta on hyvä pitää mielessä Marttojen loistava joulumotto: ”Jos et aio viettää kaapissa joulua, älä siivoa sitä”. Oikeasti, kuka tulee tarkistamaan, onko kaapit siivottu? Ja onko sillä loppujen lopuksi mitään väliä, koska kyseisen ajan voisi käyttää hyödyllisemminkin.
Ruuan ja lahjojen osalta voi ja kannattaa miettiä miten pienentää ympäristön kuormittamista. Yksi hyvä tapa on miettiä niin ruuan kuin lahjojen alkuperää. Useimmiten lähellä tuotettu on ympäristöystävällisempi vaihtoehto. On ollut mahtavaa huomata viimeisimmästä tutkimuksestamme, että jouluhankinnoista (pois lukien ruoka) noin joka kolmas suomalainen ostaa yli puolet Suomessa tehtynä. Lahjan hankinnoissa kannattaa suosia kirjoja, herkkukoreja ja itsetehtyjä lahjoja, jos haluaa antaa toiveiden mukaisia tuotelahjoja. Yllättäen myös aineettomien lahjojen suosio on ollut jo pitkään kasvussa myös nuorten parissa. Erityisesti hemmottelupalvelut, matkalahjakortit tai talletukset rahastoihin ovat nostaneet suosiotaan monien lahjatoivelistalla.
Kuitenkin paras lahja ja toivotuin asia jouluna on yhdessäolo läheisten kanssa sekä kiireettömyys. Näin totesi lähes kaksi kolmesta (noin 65 %) suomalaisesta, kun kysyimme tätä muutama vuosi sitten. Taitaa olla siis niin, että kyllä se joulu sieltä tulee, vaikka sitä ei krääsällä ja kiireellä täyttäisikään. Joulunhenki syntyy varmimmin jostain aineettomasta, johon liittyy yhdessä vietetty aika, rauhallinen tunnelma ja ehdottomasti hemmottelu.
Kommentoi