Tekeekö yrityksen ahneus työttömiä?

8 Myyttiä työstä -ohjelmassa 26.1. selvitetään myyttiä ”Yritysten ahneus tekee työttömiä”. Väittämän takaa löytyy useita eri näkökulmia. Voisiko olla niinkin, että yritysten ahneus tekee työpaikkoja? Miten on?

Ohjelmassa kuullaan kommentteja eri ihmisiltä – niiltä, jotka kokevat yrityksen ahneuden ja yhä suuremman voiton tavoittelun vieneen heiltä työpaikat ja niiltä, joiden mielestä ylimääräisten ihmisten pitäminen firman palkkalistoilla on suorastaan omistajilta varastamista.

Se on fakta, että yritysten tulee tehdä voittoa, jotta yritys voi jatkaa ja kehittää toimintaansa. Jo kansantaloudenkin kannalta on tärkeää, että yritykset ovat tuottavia. Mutta olisiko mahdollista, että suurimman mahdollisen voiton tekeminen omistajille ei olisikaan toiminnan ainoa tavoite?

Uudenlaisessa Yhteiskunnallinen yritys -liiketoimintamallissa yrityksen voitto on tärkeää mutta se ei ole ainoa yrityksen toimintaa ohjaava periaate. Yhteiskunnallisissa yrityksissä ratkaistaan usein viheliäisiäkin yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia eli yhteiskunnallisen hyvän tekeminen on koko yrityksen ytimessä. Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys merkin kriteereitä ovat yhteiskunnallisen tai ekologisen hyvän tuottaminen ja rajoitettu voitonjako. Rajoitettu voitonjako tarkoittaa sitä, että yli puolet voitosta käytetään yrityksen toimintaan ja sen kehittämiseen tai sen voi myös lahjoittaa yrityksen toiminta-ajatuksen mukaisesti. Tällaisessa yrityksessä on toiminnan ytimessä yhteiskunnallinen missio ja se, ettei tavoitella suurinta mahdollista voittoa hinnalla millä hyvänsä.

Yhteiskunnallinen yritys -merkin saamisen edellytys on se, että yritys on kotimainen. Nämä yritykset työllistävät ihmisiä Suomessa ja usein myös paikallisesti omalla lähialueellaan ja myös maksavat verot Suomeen. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaa kuvaa se, että ne toimivat läpinäkyvästi ja avoimesti.

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksessa kysyttiin kansalaisilta, tekeekö yritysten ahneus työttömiä. 67 % oli erittäin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. Tämä Suomessa tehty tutkimus osoitti, että erityisesti vanhemmat vastaajat (36–55 ja 56–70-vuotiaat) ovat vahvemmin tätä mieltä. Voi olla, että nämä jo työelämässä kauemmin olleet ihmiset ovat nähneet ja kokeneet työelämän monet puolet hyvässä ja pahassa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on korostunut se, että varsinkin nuoret arvostavat yrityksiä, joilla on muitakin päämääriä kuin vain voiton maksimointi. Näiden tutkimusten mukaan nuoret haluavat hakeutua työhön, joissa he voivat kokea tekevänsä merkityksellistä työtä. Heillä työn haussa yrityksen arvomaailma, vastuullisuus ja yhteiskunnallinen panos merkitsevät aikaisempaa enemmän. Eli työntekijäpuolelta tulee tulevaisuudessa yhä enemmän painetta sille, että voiton tavoittelun lisäksi yrityksellä voi olla muitakin päämääriä.

Kun kysyimme kuluttajilta, mitkä tekijät motivoivat valitsemaan ostotilanteessa suomalaisia tuotteita tai palveluita, vastasi 46 % syyksi sen, että tuotteen tai palvelun ostaminen luo hyvinvointia Suomeen. Vastuullisuusaspektit kiinnostavat kuluttajaa yhä enenevissä määrin. Yhä useampi haluaa valinnoillaan tukea yritystä, joka toimii hyvien arvojen mukaisesti yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden puolesta. Terveellä tavalla ahne yritys voi samaan aikaan myös tehdä hyvää ja jakaa hyvää.