Tuotteiden alkuperä- ja valmistusmaa kiinnostaa asiakkaita yhä enemmän. Koronapandemia, Ukrainan sota ja maailman taloudellinen tilanne ovat saaneet monet pohtimaan ostokäyttäytymistään, mikä yhä näkyy kotimaisuuden suosion nousussa. Lisäksi kuluttajat vaativat yrityksiltä vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Avainlippu on lähes kaikkien suomalaisten tunnistama alkuperämerkki, josta asiakas tunnistaa kotimaisen valmistuksen, kotimaisen omistuksen ja suomalaisen työn.
Avainlippu on valvottu merkki
Avainlippu syntyi vuonna 1965 kampanjatunnukseksi ja alkuperämerkki siitä tuli vuonna 1975. Päinvastoin kuin monien kauppojen lanseeraamien kotimaisuus-tunnusten ja Made in Finland -merkintöjen kohdalla, Avainlipun käyttöä valvotaan ja hallinnoidaan Suomalaisen työn liitossa ja se on tae suomalaisesta työstä. Suomalainen työ tarkoittaa kaikkea Suomessa tehtyä työtä.
Avainlippu-alkuperämerkki voidaan myöntää hakemuksesta ja sillä on tiukat kriteerit, jotka hakijan tulee täyttää. Hakemukset käsittelee kuusi kertaa vuodessa Avainlippu-merkin toimikunta, jota vetää työ- ja elinkeinoministeriön virkamies. Lisäksi toimikunnassa on muun muassa MTK:n, Keskuskauppakamarin, Suomen Yrittäjien ja kuluttajien edustajia päättämässä merkkilupien myönnöistä. Yritykselle myönnetyn merkin käyttöoikeuden laajuus ohjaa merkin käyttöä.
Avainlipun kriteerit tuotteille
Avainlippu-merkin myöntämiskriteerit voivat ensivilkaisulta tuntua hieman monimutkaisilta. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että tuotteen tai tuoteryhmän tulee täyttää kaksi tärkeintä kriteeriä:
- tuotteen tai tuoteryhmän tulee olla valmistettu Suomessa ja
- kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia omakustannusarvosta, jossa huomioidaan mm. raaka-aineet, tarvikkeet, osa- ja puolivalmisteet, pakkausaineet ja -tarvikkeet sekä muuttuvat ja kiinteät henkilöstökustannukset. Eli käytännössä kaikki ne tuotteeseen kohdistuvat kulut, joita valmistukseen käytetään ennen kuin tuote lähtee tehtaan ovilta ulos. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia.
Merkin säännöissä mainittu kriteeri ”Mielikuva suomalaisesta alkuperästä” saattaa toisinaan hieman hämmentää. Mielikuva suomalaisesta alkuperästä on lisäseikka, jonka avulla toimikunta tekee päätöksiä Avainlipun myöntämisestä. Joidenkin Avainlippu-hakemusten kanssa olemme joutuneet tilanteisiin, jolloin Avainlipun muut kriteerit täyttyvät mutta mielikuva on ulkomainen. Tällöin toimikunta voi jättää Avainlipun myöntämättä. Kyseinen kriteeri on siis poissulkeva, ei salliva.
Jos Avainlippu-merkkiä halutaan käyttää private label -sopimusvalmistustuotteissa, niin kyseisille tuotteille on hankittava oma käyttölupa. Tämä on tärkeää tuotteen jäljitettävyyden ja Avainlippu-merkin luotettavuuden vuoksi, etenkin jos pakkausmerkinnässä ei ole valmistajan nimeä näkyvillä.
Avainlipun kriteerit elintarvikkeille
Avainlippu-merkkiä voi hakea elintarvikkeille samoilla perusteilla kuin muidenkin toimialojen tuotteille. Avainlippu-merkki ei edellytä, että kaikkien raaka-aineiden tulee tulla Suomesta. Yleisellä tasolla suosittelemme kuitenkin vahvasti pääraaka-aineen alkuperämaan ilmoittamista elintarvikkeissa, sillä Avainlippu-merkin käyttö ei saa johtaa asiakkaita harhaan. Lue lisää Avainlipun käytöstä elintarvikkeissa.
Avainlipun kriteerit palvelulle
Vuodesta 1995 merkkiä on myönnetty myös suomalaiselle yksilöidylle ja nimetylle palvelulle. Kriteereitten ensimmäinen kohta on samankaltainen tuotteiden kanssa, eli
- palveluprosessin tuotannon tulee tapahtua Suomessa ja palvelun kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Palveluissa tärkein kustannustekijä on työvoima ja täten Avainlippu-palveluiden kotimaisuusaste onkin korkea. Tämän lisäksi hakijayhteisöllä tulee olla:
- merkittävä kotimainen omistusosuus ja Suomessa toimiva johto ja pääkonttori. Käytännössä ulkomaisesti omistettu yhtiö ei siis voi saada palvelu-Avainlippua.
On myös oleellista muistaa se, että merkki ei ota kantaa työntekijöiden kansalaisuuteen, vaan kaikki Suomessa tehty työ on arvokasta. Lue tarkat säännöt täältä.
Joskus meiltä kysytään, miksi Avainlipun myöntämisperusteet eivät ole omistuksen ja pääkonttorin osalta samat valmistavalle teollisuudelle ja palvelusektorille. ”Suomessa valmistettu” ilman vaatimusta siitä, missä yrityksen omistus on, on ollut merkin säännöissä alusta saakka. On nähty, että oleellisinta merkin sekä kansantaloudellisen vaikutuksen kannalta on se, että valmistus tapahtuu Suomessa ja tuo työtä Suomeen.
Palveluiden osalta taas Avainlippu-merkin toimikunta ja Suomalaisen työn liiton hallitus ovat tulleet kriteereiden suhteen siihen lopputulokseen, että palvelun osalta omistus ja siihen yhdistettynä Suomessa toimiva johto ja pääkonttori ovat tärkeitä tekijöitä, kun kuluttaja tai julkinen ostaja tekee hankintapäätöksiä. Nämä seikat toimivat myös erilaistavina tekijöinä palveluissa, kuten IT-alalla tai terveysalalla, joissa on paljon ulkomaista kilpailua.
Avainlipun kriteerit verkkokaupalle
Vuonna 2022 tarjontaan tuli kolmas Avainlippu-merkki suomalaisille verkkokaupoille. Merkki verkkokaupan yhteydessä kertoo asiakkaille siitä, että verkkokaupan ylläpitäjä on suomalainen yritys, joka työllistää Suomessa. Avainlippu-verkkokaupan taustalla on aina asiakkaita palveleva yritys.
Avainlipun palveluille kohdistettujen kriteereiden lisäksi verkkokaupan tulee esittää maksu- ja toimitusehdot selkeästi, asiakaspalvelun ja varaston tulee olla Suomessa ja toimitusten tulee tapahtua Suomesta käsin. Verkkokaupasta pitää myös olla selkeästi löydettävissä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste. Lue lisää Avainlippu-merkinnästä verkkokauppojen yhteydessä.
Mistä kuluttaja voi löytää Avainlipun?
Tavallinen kuluttaja törmää Avainlippuun yleensä tuotepakkauksissa ja päivittäistavarakaupassa. Suomalaisen työn liitto onkin tehnyt vuosikausia yhteistyötä kaupparyhmien kanssa. Avainlippu näkyy kaupparyhmittymien järjestelmissä, ilmoittelussa, kaupoissa ja digikanavissa.
Avainlippu -merkkiä kantavia yrityksiä on yli 9000 ja näillä yrityksillä on paljon erilaisia Avainlippu merkkilupia niin tuotteille kuin palveluille. Yritykset edustavat lähes kaikkia toimialoja valmistavasta teollisuudesta digipalveluihin, ja nyt myös enenevissä määrin verkkokauppoihin. Löydät ne kaikki Sinivalkoinenvalinta.fi-hakupalvelustamme.
Suomalaisen työn liitto on useana vuonna tutkinut kulutustutkimuksilla, mitä asioita suomalaiset liittävät Avainlippu-merkkiin. Samat positiiviset asiat korostuvat useasti eli merkki koetaan suomalaisena, työllistävänä, luotettavana, vastuullisena ja laadukkaana. Pidetään siis jatkossa kaikki nämä asiat kunnossa, kun Avainlippua käytetään yrityksen markkinointiviestinnässä. Kaikenlaisella Suomea rakentavalla työllä on arvo ja me pidämme huolen, että työ ja siitä syntyvä hyvä huomataan.
Kuvassa historiallisia mainoskuvia Suomalaisen työn liiton kampajoista vuosikymmenten takaa.
Kommentoi