Merkityksellisestä työstä lääke kunnianhimon puutokseen

Tietokirjailija ja esimiesvalmentaja Helka Pirinen nosti esille Ylen Aamu-TV:ssä, että työelämä kyllästyttää suomalaisia. Työuupumuksen, eli born-outin sijaan voidaan jopa puhua enemmän kyllästymisestä, bored-outista.

Tekemiseen kaivattaisiin samanlaista intohimoa kuin vapaa-ajallakin. Pirinen muistuttaa, että erityisesti nuorten työelämäodotusten rimaa olisi syytä hieman laskea. Hän nostaa esille työn merkityksellisyyden, joka on nuorille erityisen tärkeää.

Suomalaisen Työn Liito on tutkinut jo parin vuoden ajan merkityksellistä työtä, koska se luo itseään toteuttavan, positiivisen kierteen, jossa entistä tuottavammat työntekijät luovat pohjan investoinneille ja sitä kautta suuremmalle tuotolle. Merkityksellinen työ hyödyttää siis sekä yrityksiä, työntekijöitä että yhteiskuntaa.

Liiton määritelmän mukaan työ on merkityksellistä, kun se on tuottavaa (luo uutta arvoa), kestävää (jatkaa arvon tuottamista) ja osallistavaa (tuo jaettua arvoa yrityksen lisäksi työntekijöille ja yhteiskunnalle). Työn merkityksellisyyden ja suomalaisen työn kehityksen tarkempaa ja monipuolisempaa tarkastelua varten Suomalaisen Työn Liitto on luonut Suomalaisen työn indikaattorin.

Suomalaisen työn indikaattori mittaa suomalaisen työn tilaa ja kehitystä

Suomalaisen työn indikaattorissa merkityksellisen ja arvokkaan työn osatekijöitä tarkastellaan niin työntekijän, työnantajan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta käyttämällä useita eri tilastoaineistoja ja yli 40 taustamuuttujaa. Vuosittain päivittyvistä tuloksista on nähtävillä pari kiintoisaa löydöstä.

Samalla kuitenkin voimakkaasti suhdannesidonnaiset tekijät, kuten tuottavuus, turvallisuuden tunne omasta työpaikasta ja usko uudelleentyöllistymisestä, ovat heikentyneet työntekijöiden osalta.

Haastavasta taloustilanteesta johtuen ei ole ihme, että näin koetaan. Yllättävää on sen sijaan se, ettei työelämän hyvien puolien kehittyminen näy tuottavuudessa. Ehkä tulosta voisi lähteä purkamaan työntekijöiden ja työnantajien odotuksista työpaikoista.

Erot työnantajien ja -tekijöiden näkemysten sekä voitollisten ja tappiollisten yritysten välillä

Selvitystemme mukaan työnantajien ja -tekijöiden mielestä tärkeimpiä työntekijöiden ominaisuuksia ovat joustavuus, muutosvalmius ja moniosaajuus. Suhdannesidonnaisten tekijöiden heikentyminen johtaa mahdollisesti siihen, että odotukset ja todellisuus eivät kohtaa. Tätä väitettä tukee myös työntekijöiden ja työnantajien eriävät näkemykset siitä, mikä on tärkeintä työssä. Kun työntekijät pitivät tärkeimpinä seikkoina työssä turvattua työpaikkaa ja vakaita tulevaisuudennäkymiä, työnantajat korostivat työn kiinnostavuutta, hyvää työilmapiiriä ja työnantajien joustavuutta.

Suomalaisen työn indikaattori puolestaan osoittaa, että selvästi voitolliset yritykset investoivat henkiseen pääomaan, tuotekehitykseen sekä työntekijöidensä hyvinvointiin huomattavasti enemmän kuin tappiolliset yritykset. Vaikuttaa siis siltä, että panostaminen ihmisiin ja tuotekehitykseen luo selkeää kilpailuetua yrityksille ja antaa niille paremmat mahdollisuudet varautua tulevaisuuden haasteisiin. Yritysten panostaminen työntekijöihinsä rakentaa kaivattua merkityksellisyyden tunnetta sekä uskoa tulevaisuuteen, ja siten vaikuttaa positiivisesti tuottavuuteen ja kilpailuetuun. Työelämää ja sen käytäntöjä tulee uskaltaa uudistaa rohkeasti, sillä merkityksellisyys työssä syntyy ihmisten kautta ja siten saadaan myös työntekijöiden tuottavuudelle vahvempi kasvualusta.

Jos kaikki nämä hyvän työelämän elementit saataisiin yhteen, niin suomalainen työ voisi löytää uuden nousun ja tavan rakentaa tuottavuutta, sekä johtaa ihmiset haastamaan rohkeammin omat näkemyksensä työstä, eikä vain jäädä bored-out -tilaan, kuten Pirinen kuvaili suomalaisen työntekijän tämänhetkistä tilaa.