Työ automatisoituu, mutta miten käy työn tekemisen?

Etlan tutkimuksen mukaan automatisaatio uhkaa viedä yli kolmanneksen työpaikoista Suomessa 10–20 –vuoden aikana. Erityisen uhattuja ovat vähemmän kolutusta saaneet ja yksityisellä puolella työskentelevät työntekijät. Ei ihme, että Evan Arvo ja asennetutkimuksessa: Neljäs Suomi neljä kymmenestä arveli ihmistyön korvaamisen koneilla ja automatisaatiolla johtavan pysyvään suurtyöttömyyteen. Kysymys kuuluukin, onko enää työtä tulevaisuudessa, mitä tehdä? Vai pitäisikö puhua työ jakautumisesta uudella tapaa tai miksi sitä pitäisi kutsua? Varmaan vain on, että muutos on jatkuvaa.

Suurella todennäköisyydellä seuraavan 20-vuoden aikana työ tulee keksiä uudelleen. Teknologialla ja digitalisaatiolla on jo nyt laaja kosketuspinta ihmisen jokapäiväiseen elämään ja vaikutus tulee vain kasvamaan, koska teknologian hinta putoaa ja tätä kautta yhä monimutkaisempien teknologioiden käyttöönotto yleistyy. Kun teknologian kehitykseen liittää toisen muutosvoiman eli globalisaation kautta syntyneen tuotteiden ja toimintojen vapaamman siirtymisen, niin voimme todeta, että Suomen on pakkoa muuttua. Muutos on elinehto selviämiselle, jos haluamme olla osana kansainvälistä verkostoa.

Vaikka muutos onkin välttämätön, niin tärkeintä on säilyttää oma identiteetti ja käyttää hyväkseen niitä vahvuuksia mitä meillä Suomessa jo on. Tämän lisäksi meidän tulisi nostaa esille kolme tärkeää seikkaa, jotka mahdollistavat uudenlaisen työn kukoistuksen Suomessa automatisaation avulla, nimittäin vapaus, merkitys ja vastuullisuus.

Vapaus ei tässä tarkoita pelkästään kaiken vanhan sääntelyn pois heittämistä, vaan älykkään sääntelyn rakentamista pohjautuen jo toimivien mallien pohjalle. Tietysti toimimattomat mallit pitää pystyä hylkäämään ja uskaliaasti muuttaa jo vanhentuneita säädöksiä. Hyvänä esimerkkinä toimii vaikkapa miehittämättömän helikopterin lennättäminen ilman näköyhteyttä.

Merkityksellisyys työssä syntyy siitä, että jo varhaiskasvatuksessa ja koulutussuunnittelussa otetaan huomioon ne tarpeet, mihin kannattaa panostaa ja kouluttaa tulevia työntekijöitä. Miten tarjotaan mahdollisuuksia luoda sisällöllisesti mielekästä työtä, joka tukee jokaisen työntekijän identiteettiä.

Vastuullisuus määrittyy tavasta hyödyntää vahvuutena monikultuurillisuutta ja samalla kykyä ottaa vastuuta omasta tekemisestään työntekijänä. Tämän kautta pystymme kehittämään toimivampaa hyvinvointi yhteiskuntaa, joka ei pyri tasapäistämiseen.

Jotta tähän päästäisiin, meidän on jo nyt alettava toimimaan. Se mitä voimme tehdä jo nyt liittyvät uudenlaisen kulttuurin ja tekemisen mahdollistavan elinvoimaisen ympäristön rakentamiseen. Meidän tulisi viipymättä lähteä purkamaan rakenteita, jotka perustuvat holhoamislähtöiseen ajatteluun (miksi ei voisi asua mökillä koko vuotta, jos haluaa). Toiseksi meidän tulisi rohkaista kokeilukulttuuria ja yrittäjyyttä. Samalla pitää mahdollistaa digitaaliset rakenteet, joiden avulla pystytään koordinoimaan toimintaa ja tuomaan globaalit markkinat lähelle toimijoita. Lisäksi meidän tulisi poistaa merkityksettömän työn tekeminen. Ennen kaikkea kysymys on taloudellisesta ja asenteellisesta muutoksesta, jotta saadaan toiminta aikaan. Työn tekemisen kannalta tärkeintä on miten muutos toteutetaan ja mitä mitataan tuottavuuden osalta, jotta löydetään todellinen arvo?

Ilkka Lakaniemi, Keskuskauppakamari

Jokke Eljala, Suomalaisen Työn Liitto

Kirjoitus perustuu 15.4.2014 Tekniikan Akatemian, Suomalaisen Työn Liiton sekä Aalto Future Clubin järjestämän työn tulevaisuutta hahmottaneen monialaisen työpajan tuloksiin. Työpajassa työn tulevaisuutta tarkasteltiin kuudesta eri teemasta käsin ja tämän ryhmän teemana oli innovatiivisuus ja työn tuottavuus. Muut teemat olivat teollisuusyritysten muuttuva innovaatioympäristö, tulevaisuuden työn arvot ja merkityksellisyys, koulutus ja elinikäinen oppiminen, tulevaisuuden johtaminen sekä työn ja työntekijöiden automatisoituminen.