Varmaan jokainen meistä on ollut ostaessaan tilanteessa, jossa on joutunut miettimään omia päätöksiään. Kannattaako ostaa juuri tämä vaihtoehto, onko minulla juuri nyt varaa tähän, onko tämä hyvä ja laadukas, onko tämä arvojeni mukainen?
Ostopäätöksen tekemiseen vaikuttaa aina monet asiat, niin järkiperäiset kuin tunneperäiset, sekä aktiivisesti tiedostetut ja passiivisesti tiedostamattomat. Osa näistä valintoihimme vaikuttavista tekijöistä kumpuaa arvomaailmastamme ja osa ulkoisista tekijöistä niin viiteryhmästä kuin tuotteen tai palvelun tuomasta arvosta ja arvostuksesta. Ulkoisiin tekijöihin voidaan laskea myös taloudellinen ostokyvykkyys tai inflaation ja hintojen nousu.
Kuluttaminen on jatkuvassa muutoksessa senkin takia, että nuorten sukupolvien arvot ja ikääntyvien aiemmin omaksumat arvot törmäävät ja sekoittuvat luoden aivan uudenlaisia kulutuskäyttäytymisen malleja jokaisessa ikäryhmässä. Ollakseen merkityksellinen asiakkaillensa, tuotteiden- ja palveluntarjoajat joutuvat pohtimaan liiketoimintansa kehittämistä ja markkinointia jatkuvasti, jotta pystyvät voittamaan ihmisten luottamuksen ja lojaliteetin.
Tämänhetkisessä maailmatilanteessa yksi arvoihin vaikuttava ilmiö on voimakkaasti vahvistuva polarisoituminen, joka ajaa nopeasti mustavalkoiseen ajatteluun ja me-he-vastakkainasetteluun. Kuluttamiseen liittyen tämä jakolinjojen jyrkentyminen johtaa usein siihen, että ihmiset etsivät turvaa tutuista ja turvallisista tuote- ja palvelubrändeistä. Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden osalta tällä voidaan nähdä olevan suotuisa vaikutus, koska kotimaisen suosiminen on jo ennestään ollut vahvalla tasolla.
Myös teknologian kehittyminen ja ostamiseen liittyvien kanavien monipuolistuminen vahvistavat globaalin kuluttamisen trendiä. Tässäkin kehityksessä voidaan nähdä, että pelkkien tarpeiden ja mielihalujen tyydyttämisen ohella ihmisten ostopäätöksiin vaikuttaa ostajan arvomaailma, kuten päätöksen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kulutukseen liittyvät arvot näkyvät esimerkiksi huimasti maailmallakin kasvaneessa vertaiskauppojen tai second hand -kauppojen suosimisessa. Ihmisten mentaalinen muutos suhteessa omistajuuteen ja käyttöarvoon pohjautuvaan ajatteluun tulee tulevaisuudessa korostamaan muun muassa tuotteiden jälleenmyynninarvoa sekä laadun ja brändin merkitystä.
Kaiken tämän keskellä ihminen joutuu tasapainoilemaan tehdessään kulutusvalintoja. Tällä hetkellä se näkyy esimerkiksi siinä, että ollaan valmiita karsimaan itselle vähemmän tärkeistä asioista ja itselle tärkeissä asioissa ollaan edelleen usein valmiita maksamaan. Lisäksi kuluttamista ei enää ohjaa ”joko-tai-ajattelu”, vaan ”sekä-että-ajattelu”. Tästä ”sekä-että-ajattelusta” esimerkkinä voidaan pitää sitä, että maailmanlaajuisesti kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista on siirtynyt ostamaan halvempia brändejä, mutta toisaalta 44 prosenttia kertoo olevansa valmiita tuhlaamaan tuotteisiin ja palveluihin, jotka ovat kokemuksellisia tai tarjoavat välitöntä palkitsemista.
Ristiriitaisuuksia, joita voidaan nähdä tämän hetken kulutuspäätöksissä ovat helppouden vaade, talouden rakoileva perusta, mihin voi luottaa sekä individualismin ja nautinnon halu. Näistä ristiriidoista esimerkkinä voi tässä nostaa kaksi ristiriitaisuutta.
Ensimmäinen esimerkki liittyy Mihin voi luottaa -ristiriitaan, sillä tekemämme selvityksen mukaan suomalaisista peräti 55 prosenttia haluaisi kuluttaa vastuullisemmin kuin tällä hetkellä kuluttaa. Kuitenkin 64 prosenttia toteaa, että tuntuu vaikealta tietää, mikä todella on vastuullista. Vaikka vastuullisuus on vahva trendi, sen voidaan nähdä kompastuvan epämääräisyyteen kulutuskäyttäytymisessä. Kriittisyys vastuullisuusviestintää sekä tuotteiden ja palveluiden todellista vastuullisuutta kohtaan heikentää yritysten vastuullisuusväitteiden vaikutusta. Tarinan toinen puoli on kuitenkin se, että yritykset, jotka onnistuvat uskottavasti viestimään ja muilla tavoin osoittamaan vastuullisuutensa, saavat siitä merkittävää kilpailuetua muihin nähden kilpailtaessa asiakkaista. Mihin voi luottaa- ja Talouden rakoileva perusta –ristiriidat yhdessä ohjaavat ihmisiä vaatimaan samanaikaisesti yrityksiltä vastuullisuutta ja edullisuutta, mikä siirtää ristiriidan yhä enemmän yritysten ratkaistavaksi.
Toinen esimerkki liittyy individualismin, hyvinvoinnin ja vastuullisuuden ristipaineeseen. Tekemämme kyselyn mukaan 87 prosenttia suomalaisista sanoo, että välillä elämästä pitää nautiskella miettimättä muuta. Länsimaissa pitkään jatkunut yksilökeskeisen kehityskulun vaikutus heijastuu kuluttamiseen monin tavoin, mutta samaan aikaan koetaan syyllisyyttä kuluttamisesta, koska päätöksiä tehdessä olisi hyväksyttävämpää huomioida oman ja ympäristön hyvinvointi Ja ylipäätään vastuullisuus. Tämän ristiriidan seurauksena on alettu puhua ”kostokuluttamisesta”, jossa ihmiset tekevät ostopäätöksiä muusta välittämättä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi luksus- tai pikamuodin ostamisena.
Oletko kiinnostunut ristiriitaisesta kulutuskäyttäytymisestä ja sen vaikutuksista yritysten toimintaan ja tuotteiden ja palveluiden ostamiseen sekä vinkeistä, mitä on hyvä huomioida nykyisessä tilanteessa? Lue lisää tiedotteestamme ja lataa tekemämme Suomi muutoksessa – Ristiriitainen kuluttaja 2024 -selvitys tästä.
Kommentoi