Suositaan suomalaista, mutta miksi?

Suomalaisen Työn Liitto on eri vuosikymmeninä nostanut esiin suomalaisten tuotteiden ja palveluiden ostamisen vaikutusta työllisyyteen. On ollut Mirja Pyykön vetämää tv-ohjelmaa 1990-luvulla, viime vuosien Sinivalkoinen jalanjälki- ja Osta työtä Suomeen -kampanjoita ja monipuolisesti suomalaisen työn ja kotimaisten tuotteiden suosimiseen kannustavia viestejä. Mihin tämä kaikki oikein perustuu?

Niin Mirja Pyykön lanseeraamassa 30 markkaa viikossa tuo 30 000 työpaikkaa vuodessa tai Sinivalkoinen Jalanjälki -kampanjan 10 euroa kuukaudessa enemmän suomalaisiin tuotteisiin luo vuositasolla 10 000 työpaikkaa viestit eivät ole hatusta temmattuja, vaan ne perustuvat kansantalouden laskelmiin. Yksinkertaistettujen viestien taakse kätkeytyy järeitä panos-tuotos-laskelmiin pohjautuvia laskelmia.

Kansantalouden panos-tuotostaulukot antavat kuvan kotimaisen tuotantotoiminnan rakenteesta ja toimialojen välisistä riippuvuuksista tuoteryhmittäin. Toisin sanoen panos-tuotostaulukoista pystyy laskemaan auki, kuinka paljon esimerkiksi huonekalun valmistaminen ja myyminen suomalaisin voimin tuottaa työtä Suomeen. Tällöin puhutaan huonekalun valmistuksen välittömistä kustannuksista (esimerkiksi raaka-aineet ja huonekalun valmistaminen) ja välillisistä kustannuksista (esimerkiksi huonekalun kuljettaminen tehtaalta kauppaan sekä myyjän työ).

Viimeisimpien laskelmien mukaan, jotka perustuvat vuoden 2013 panos-tuotostaulukoihin, syntyisi 10 000 työpaikkaa jos jokainen suomalainen käyttäisi kuukaudessa tarkalleen 11,4 euroa enemmän kotimaisiin tuotteisiin. Laskelmien taustalla on se, että tuotteiden kysynnän myötä tuotanto kasvaa, joka kasvattaa kansalaisten ostovoimaa, joka taas nostaa kotimaista tuotantoa, kun rahaa käytetään kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin.  Kulutuksen lisäksi myös verotulot lisääntyvät, joka myös tuo työtä Suomeen, kun verorahoja käytetään julkiseen tuotantoon.

Panos-tuotoslaskelmia voidaan myös käyttää pohjana, kun tehdään vertailuja täysin kotimaisen tuotteen ja tuontituotteen vaikutuksesta työllisyyteen. Jos jokainen suomalainen käyttäisi 11,4 euroa enemmän kuukaudessa elintarvikkeisiin, kasvaisi työllisyys 14 190 vuosityöpaikan verran ja verotulojen osuus kasvaisi 309 miljoonaa euroa. Vastaava kokonaisvaikutus tuontielintarvikkeen osalta on 5 300 työpaikkaa vuositasolla ja 173 miljoonaa euroa verotuloja.

Ostaessamme tuotteita ja palveluita, meillä on mahdollisuus vaikuttaa moneen asiaan, jopa työllisyyteen. Kun ensi kerralla olet ostamassa ihan mitä vain tuotetta tai palvelua, niin muista millaisia kerrannaisvaikutuksia sinun valinnallasikin on.