Tuotteiden alkuperä- ja valmistusmaa kiinnostaa kuluttajia nyt kenties enemmän kuin koskaan ennen. Viime vuosien globaalien tapahtumien aiheuttama taloudellinen epävarmuus ovat saaneet monet pohtimaan ostokäyttäytymistään, mikä näkyy kotimaisuuden suosion nousussa. Lisäksi kuluttajat vaativat yrityksiltä vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Avainlippu on lähes kaikkien suomalaisten tunnistama alkuperämerkki, josta asiakas tunnistaa kotimaisen valmistuksen ja työn.
Avainlippu on valvottu merkki
Avainlippu syntyi vuonna 1965 kampanjatunnukseksi ja alkuperämerkki siitä tuli vuonna 1975. Päinvastoin kuin monien kauppojen lanseeraamien kotimaisuus-tunnusten ja Made in Finland -merkintöjen kohdalla, Avainlipun käyttöä valvotaan ja hallinnoidaan Suomalaisen työn liitossa ja se on tae suomalaisesta työstä. Suomalainen työ tarkoittaa kaikkea Suomessa tehtyä työtä.
Avainlippu-alkuperämerkki voidaan myöntää hakemuksesta ja sillä on tiukat kriteerit, jotka hakijan tulee täyttää. Hakemukset käsittelee kuusi kertaa vuodessa Avainlippu-merkin toimikunta, jota vetää työ- ja elinkeinoministeriön virkamies. Lisäksi toimikunnassa on muun muassa MTK:n, Keskuskauppakamarin, Suomen Yrittäjien ja kuluttajien edustajia.
Avainlipun kriteerit tuotteille
Avainlippu-merkin myöntämiskriteerit voivat ensivilkaisulta tuntua hieman epäselviltä ja monimutkaisilta. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että tuotteen tai tuoteryhmän tulee täyttää kaksi tärkeintä kriteeriä:
- tuotteen tai tuoteryhmän tulee olla valmistettu Suomessa ja
- kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia omakustannusarvosta, jossa huomioidaan mm. raaka-aineet, tarvikkeet, osa- ja puolivalmisteet, pakkausaineet ja -tarvikkeet sekä muuttuvat ja kiinteät henkilöstökustannukset. Eli käytännössä kaikki ne tuotteeseen kohdistuvat kulut, joita valmistukseen käytetään ennen kuin tuote lähtee tehtaan ovilta ulos. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia.
Merkin säännöissä mainittu kriteeri ”Mielikuva suomalaisesta alkuperästä” saattaa toisinaan hieman hämmentää. Mielikuva suomalaisesta alkuperästä on lisäseikka, jonka avulla toimikunta tekee päätöksiä Avainlipun myöntämisestä. Joidenkin Avainlippu-hakemusten kanssa olemme joutuneet tilanteisiin, jolloin Avainlipun muut kriteerit täyttyvät mutta mielikuva on vahvasti ulkomainen. Tällöin toimikunta voi jättää Avainlipun myöntämättä. Kyseinen kriteeri on siis poissulkeva, ei salliva.
Avainlipun kriteerit elintarvikkeille
Avainlippu-merkkiä voi hakea elintarvikkeille samoilla perusteilla kuin muidenkin toimialojen tuotteille. Avainlippu-merkki ei edellytä, että kaikkien raaka-aineiden tulee tulla Suomesta. Yleisellä tasolla suosittelemme kuitenkin vahvasti pääraaka-aineen alkuperämaan ilmoittamista elintarvikkeissa, sillä Avainlippu-merkin käyttö ei saa johtaa harhaan. Lue lisää Avainlipun käytöstä elintarvikkeissa.
Avainlipun kriteerit palvelulle
Vuodesta 1995 merkkiä on myönnetty myös suomalaiselle yksilöidylle ja nimetylle palvelulle. Kriteereitten ensimmäinen kohta on samankaltainen tuotteiden kanssa, eli
- palveluprosessin tuotannon tulee tapahtua Suomessa ja palvelun kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Palveluissa tärkein kustannustekijä on työvoima ja täten Avainlippu-palveluiden kotimaisuusaste onkin yleensä 100 % tai lähellä sitä. Tämän lisäksi hakijayhteisöllä tulee olla:
- merkittävä kotimainen omistusosuus ja Suomessa toimiva johto ja pääkonttori. Käytännössä ulkomaisesti omistettu yhtiö ei siis voi saada palvelu-Avainlippua.
Lisäksi toimikunta huomioi mm. suomalaisen suunnittelun ja/tai tuotekehityksen sekä palvelun vaikutuksen kotimaisten tuotteiden tai palveluiden aseman vahvistumiseen. On myös oleellista muistaa se, että merkki ei ota kantaa työntekijöiden kansalaisuuteen. Lue tarkat säännöt täältä.
Joskus meiltä kysytään, miksi Avainlipun myöntämisperusteet eivät ole omistuksen ja pääkonttorin osalta samat valmistavalle teollisuudelle ja palvelusektorille. ”Suomessa valmistettu” ilman vaatimusta siitä, missä yrityksen omistus on, on ollut merkin säännöissä alusta saakka. On nähty, että oleellisinta merkin sekä kansantaloudellisen vaikutuksen kannalta on se, että valmistus tapahtuu Suomessa ja tuo työtä Suomeen.
Palveluiden osalta taas Avainlippu-merkin toimikunta ja Suomalaisen työn liiton hallitus ovat tulleet kriteereiden suhteen siihen lopputulokseen, että palvelun osalta omistus ja siihen yhdistettynä Suomessa toimiva johto ja pääkonttori ovat tärkeitä tekijöitä, kun kuluttaja tai julkinen ostaja tekee hankintapäätöksiä. Nämä seikat toimivat myös erilaistavina tekijöinä palveluissa, kuten IT-alalla tai terveysalalla, joissa on paljon ulkomaista kilpailua.
Avainlipun kriteerit verkkokaupalle
Avainlippu-merkki verkkokaupan yhteydessä kertoo asiakkaille siitä, että verkkokaupan ylläpitäjä on suomalainen yritys, joka työllistää Suomessa. Avainlippu-verkkokaupan taustalla on aina asiakkaita palveleva yritys. Palvelu-Avainlippua on voinut hakea aiemminkin verkkokaupoille, mutta olemme tehneet merkistä oman ”Suomalainen verkkokauppa” -tekstilogon sekä täsmentäneet merkin vaatimuksia ja viestejä nimenomaan verkkokauppoja ajatellen.
Avainlipun palveluille kohdistettujen kriteereiden lisäksi verkkokaupan tulee esittää maksu- ja toimitusehdot selkeästi, asiakaspalvelun ja varaston tulisi olla Suomessa ja toimitusten tulee tapahtua Suomesta käsin. Verkkokaupasta pitää myös olla selkeästi löydettävissä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste. Lue lisää Avainlippu-merkinnästä verkkokauppojen yhteydessä.
Mistä kuluttaja voi löytää Avainlipun?
Tavallinen kuluttaja törmää Avainlippuun yleensä tuotepakkauksissa ja päivittäistavarakaupassa. Suomalaisen työn liitto onkin tehnyt vuosikausia yhteistyötä kaupparyhmien kanssa. Avainlippu näkyy kaupparyhmittymien järjestelmissä, ilmoittelussa, kaupoissa ja digikanavissa, kuten ruoan verkkokaupoissa.
Avainlippua kantaa yli 6000 tuotetta ja palvelua lähes kaikilta toimialoilta valmistavasta teollisuudesta digipalveluihin, ja nyt myös enenevissä määrin verkkokauppoihin. Löydät ne kaikki Sinivalkoinenvalinta.fi-hakupalvelustamme.
Kommentoi