Hankintalaki mahdollistaa suomalaisuuden, paikallisuuden ja vastuullisuuden huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Sen puitteissa myös julkinen sektori voi ostaa työtä Suomeen ja painottaa vastuullisia valintoja työllisyyden ja yrittäjyyden puolesta. Nyt jos koskaan se on ensiarvoisen tärkeää. Mallia näyttää esimerkillään useampikin kunta, sillä jos on tahtoa, on myös keinoja.
Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksesta selviää, että yhä useammalla kunnalla on hankintoja ohjaava strategia tai ohjelma. Hankintastrategian yleisyys on kasvanut muutaman viime vuoden aikana liki parilla kymmenellä prosentilla ollen viimeisimmässä kyselyssä peräti 69 prosenttia. Hankintastrategia onkin hyvä viilata kuntoon suomalaisen työn näkökulmasta, sillä siinä piilee mahdollisuus huomioida vastuulliset ja suomalaiset hankinnat. Ilahduttavan moni kunta onkin jo kirjannut kuntastrategiaansa, että paikallisia tai kotimaisia tuottajia käytetään niin paljon kuin pystytään, ja pienhankintaohjeistus on laadittu paikalliset toimijat huomioiden.
Reilusti yli puolet päättäjistä huomioi mielestään paikalliset toimijat ja pyrkii tietoisesti ohjaamaan hankintoja niille hankintalain puitteissa. Nämä kuntapäättäjät myös näkevät, että hankinnoissa on paikallisia tarjoajia helpottavia kriteerejä. Vaikka näin kerrotaan, silti vain vajaa neljännes yritysten edustajista kokee asian samoin. Eikö tätä kädenojennusta tunnisteta vai eikö siitä osata viestiä riittävästi tai ymmärrettävästi? Onko olemassa oikeita välineitä tai keinoja tästä kertomiseen? Onko kuntahankkijan ja yritysten välinen markkinavuoropuhelu kuitenkaan riittävän aktiivista vai suhtautuvatko yritykset liian kapeakatseisesti kuntien tarjoamaan mahdollisuuteen? Onko hankkijoilla sittenkään riittävää osaamista, jotta voisi huomioida hankintalain mahdollisuudet kotimaisuuden, vastuullisuuden tai paikallisuuden korostamiseen?
Päättäjät listaavat hankintojen ohjaamiseen erilaisia keinoja, kuten aktiivisen vuoropuhelun tarjoajien kanssa, kilpailutuksista viestimisen hankintakalenterin tai muun järjestelmän avulla, yhteistarjousten sallimisen sekä erilaiset hankintatapaamiset. Näillä pitäisi päästä kunnialla yhteispelin alkuun, ja vielä kun käytetään kriteerejä, jotka varmistavat kotimaisen tai paikallisen valinnan huoltovarmuuden, alihankintaketjun, tuoreuden tai vaikkapa saatavuuden näkökulmasta, niin kuntapäättäjä on aurannut yrityksille kiitettävästi latua auki.
Kuntien päättäjät ja yritysten edustavat ovat ilahduttavan yksimielisiä siitä, että kyky soveltaa hankintalakia on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Aina on silti varaa parantaa ja suuri osa, 81 prosenttia päättäjistä, onkin vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että varsinkin pienemmissä kunnissa tarvitaan vielä lisätietoa hankintalain soveltamisesta. Hyvä tahtotila on kuitenkin selvästi olemassa ja se on hatunnoston arvoinen asia, josta kunnanisien ja -äitien olisi syytä kertoa ylpeydellä.
Tero Lausala
Toimitusjohtaja
Suomalaisen Työn Liitto
Tutkimustiedot perustuvat Finnish Consulting Group FCG:n Suomalaisen Työn Liitolle toteuttamaan päättäjäkyselyyn lokakuussa 2020. Siihen vastasi 327 viranhaltijaa ja luottamushenkilöä. Lisäksi kyselyyn vastasi 22 kuntayhtymää ja yrityskyselyyn 147 yritystä.
Tutustu tutkimustuloksiin tästä
Kommentoi