Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Hankintoja tekevät hankintayksiköt, kuten valtion virastot, kunnat ja kuntayhtymät, joiden on kilpailutettava ostonsa hankintalain mukaan.
Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksesta selviää, että yhä useammalla kunnalla on hankintoja ohjaava strategia tai ohjelma, peräti 69 prosentilla kunnista. Monet kunnat ovat lisäksi kirjanneet, että ne pyrkivät valitsemaan hankinnoissaan paikallisia tai kotimaisia tuottajia. Hankintapäätökset eivät aina tue paikallista tai suomalaista valintaa, tai ainakaan yrittäjät eivät varauksetta tunnista kuntien keinoja siihen, vaikka monissa asioissa toimijoiden näkemykset ovat lähentyneet toisiaan.
Hankintalaki mahdollistaa suomalaisuuden, paikallisuuden ja vastuullisuuden huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Sen puitteissa myös julkinen sektori voi ostaa työtä Suomeen ja painottaa vastuullisia valintoja työllisyyden ja yrittäjyyden puolesta. Nyt jos koskaan se on ensiarvoisen tärkeää. Mallia näyttää esimerkillään useampikin kunta, sillä jos on tahtoa, on myös keinoja.
Kaksi Suomalaisen Työn Liiton liki samansisältöistä tilaisuutta – kaksi täysin eri kuulijakuntaa molemmilta puolin hankintapöytää. Kaksi vastakkaista näkökulmaa kuntahankintoihin, mutta myös ilahduttavan paljon yhteistä näkemystä, ymmärrystä ja tahtotilaa.
Suomalaisen Työn Liiton 4 500 jäsenyrityksestä liki viidennes ilmoittaa julkisen sektorin yhdeksi asiakasryhmäkseen. Julkisen sektorin vuosittaiset hankinnat ovat suuruudeltaan noin 35 miljardia euroa ja työllistävät arviomme mukaan satojatuhansia suomalaisia. Julkinen sektori on siten yksi tärkeä keino vaikuttaa suomalaisen työn hyvinvointiin ja menestymiseen.
Julkiset hankinnat vaikuttavammaksi ja julkinen talous kestävämmäksi -ajatus herätti paljon keskustelua mediassa ennen kuin maailma pysähtyi ja korona-aiheiset uutiset nousivat lähes ainoiksi uutisaiheiksi.
Koronapandemia pakotti arkemme ennennäkemättömän nopeasti uuteen asentoon. Vielä reilu kuukausi sitten iloitsimme hienoisesta työllisyyden kasvusta ja kinastelimme tamperelaisen urheiluhallin nimestä. Nyt Suomi elää poikkeusoloissa, valmiuslaki on otettu käyttöön ja valtion varmuusvaraston salvat avattu. Sittemmin on myös osoittautunut, etteivät varmuusvarastot riitä kaikkiin niihin tarpeisiin, jotka ovat nousseet esille.
Ympäristövaikutusten painoarvon kuntahankinnoissa arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Yritysjohtajien mielestä ympäristövaikutusten merkitys pitäisi näkyä kuntien hankintapäätöksissä jo nyt, mutta kuntapäättäjät eivät ole vielä nostaneet sitä viiden tärkeimmän hankintakriteerin joukkoon.
Vaalivuotena 2019 tehdään tärkeitä valintoja ja linjauksia suomalaisen työn tulevaisuuden kannalta. Hyvinvointimme nyt ja tulevaisuudessa syntyy työtä tekemällä.
Olin 25.9. Suomalaisen Työn Liiton järjestämässä seminaarissa Suomen Kuntatalolla, aiheena julkiset hankinnat. Aihetta käsiteltiin laajasti monelta näkökulmalta. Puheenvuoroja oli esimerkiksi Suomen Yrittäjiltä, Kuntaliitolta, Espoon kaupungin hankintakeskukselta, Elinkeinoelämän keskusliitolta ja kunnille palveluja myyviltä palveluntuottajilta. Keskusteluun osallistuttiin myös europarlamentaarikkotasolta, kun Sirpa Pietikäinen avasi hankintadirektiivin perimmäistä tarkoitusta.