Hankintalaki mahdollistaa suomalaisuuden, paikallisuuden ja vastuullisuuden huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Sen puitteissa myös julkinen sektori voi ostaa työtä Suomeen ja painottaa vastuullisia valintoja työllisyyden ja yrittäjyyden puolesta. Nyt jos koskaan se on ensiarvoisen tärkeää. Mallia näyttää esimerkillään useampikin kunta, sillä jos on tahtoa, on myös keinoja.
Kaksi Suomalaisen Työn Liiton liki samansisältöistä tilaisuutta – kaksi täysin eri kuulijakuntaa molemmilta puolin hankintapöytää. Kaksi vastakkaista näkökulmaa kuntahankintoihin, mutta myös ilahduttavan paljon yhteistä näkemystä, ymmärrystä ja tahtotilaa.
Suomalaisen Työn Liiton 4 500 jäsenyrityksestä liki viidennes ilmoittaa julkisen sektorin yhdeksi asiakasryhmäkseen. Julkisen sektorin vuosittaiset hankinnat ovat suuruudeltaan noin 35 miljardia euroa ja työllistävät arviomme mukaan satojatuhansia suomalaisia. Julkinen sektori on siten yksi tärkeä keino vaikuttaa suomalaisen työn hyvinvointiin ja menestymiseen.
Julkiset hankinnat vaikuttavammaksi ja julkinen talous kestävämmäksi -ajatus herätti paljon keskustelua mediassa ennen kuin maailma pysähtyi ja korona-aiheiset uutiset nousivat lähes ainoiksi uutisaiheiksi.
Koronapandemia pakotti arkemme ennennäkemättömän nopeasti uuteen asentoon. Vielä reilu kuukausi sitten iloitsimme hienoisesta työllisyyden kasvusta ja kinastelimme tamperelaisen urheiluhallin nimestä. Nyt Suomi elää poikkeusoloissa, valmiuslaki on otettu käyttöön ja valtion varmuusvaraston salvat avattu. Sittemmin on myös osoittautunut, etteivät varmuusvarastot riitä kaikkiin niihin tarpeisiin, jotka ovat nousseet esille.
Ympäristövaikutusten painoarvon kuntahankinnoissa arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Yritysjohtajien mielestä ympäristövaikutusten merkitys pitäisi näkyä kuntien hankintapäätöksissä jo nyt, mutta kuntapäättäjät eivät ole vielä nostaneet sitä viiden tärkeimmän hankintakriteerin joukkoon.
Vaalivuotena 2019 tehdään tärkeitä valintoja ja linjauksia suomalaisen työn tulevaisuuden kannalta. Hyvinvointimme nyt ja tulevaisuudessa syntyy työtä tekemällä.
Olin 25.9. Suomalaisen Työn Liiton järjestämässä seminaarissa Suomen Kuntatalolla, aiheena julkiset hankinnat. Aihetta käsiteltiin laajasti monelta näkökulmalta. Puheenvuoroja oli esimerkiksi Suomen Yrittäjiltä, Kuntaliitolta, Espoon kaupungin hankintakeskukselta, Elinkeinoelämän keskusliitolta ja kunnille palveluja myyviltä palveluntuottajilta. Keskusteluun osallistuttiin myös europarlamentaarikkotasolta, kun Sirpa Pietikäinen avasi hankintadirektiivin perimmäistä tarkoitusta.
Suomalaisen Työn Liitto ja Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO palkitsivat yhdessä ensimmäistä kertaa kunnan, joka on huomioinut hankinnoissaan erityisesti niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Palkinto jaettiin tänään Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä -seminaarissa Suomen Kuntatalolla. Palkinnon kriteereinä on, että kunta on huomioinut yhteiskunnallisia vaikutuksia omissa hankintalinjauksissaan ja että kunta on edistänyt yhteiskunnallista yrittäjyyttä omissa hankinnoissaan.
Kuntapoliitikot ja kuntien hankinnoista vastaavat virkamiehet painottavat kuntien hankinnoissa vastuullisuuskriteereitä vielä varsin vähän. Kuntiin hankittavien tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset, eettisyys ja sosiaaliset kriteerit jäävät kuntapäättäjien mielissä viimeisiksi, kun heiltä kysytään kuntahankintojen tärkeimpiä valintakriteereitä. Vastuullisuustekijöiden painoarvon nähdään kuitenkin nousevan ja päättäjät uskovat erityisesti ympäristötekijöiden painoarvon kohoavan tulevaisuudessa.