Suomessa tehdään vuositasolla julkisia hankintoja noin 35 miljardilla, josta kuntien hankinnat ovat noin 20 miljardia euroa. Jokainen pienempikin kunta ostaa laajan joukon tuotteita ja palveluita kouluruoasta it-palveluihin ja suurista hankinnoista pienhankintoihin. Siksi ei ole yhdentekevää, miten hankinnat suunnataan.
Kuntien tekemien hankintojen arvo on yli 20 miljardia euroa vuosittain ja sen pystyy ohjaamaan kotimaisiin hankintoihin, jos tahtotilaa löytyy. Kuntien valinnoilla on tärkeä vaikutus työpaikkojen syntymiseen. Pian valittavilla kunnanvaltuutetuilla on valta vaikuttaa hankintapäätöksiin kotimaisten tuotteiden ja palveluiden valitsemiseksi kuntastrategiassa tai -ohjelmassa, joka on olemassa yhä useammassa (69 %) kunnassa.
Ainoastaan hinta ratkaisee, on usein kuulunut lausahdus, kun puhutaan julkisten hankintojen kilpailutuksista yritysten edustajien kanssa.
Suomalaisen Työn Liiton käyttämä 10 euroa enemmän kuukaudessa kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin tarkoittaa vuositasolla 10 000 työpaikkaa -väite on suunnattu suomalaisille kuluttajille. Väite pohjautuu kansatalouden laskelmiin, joita Suomalaisen Työn Liitto on käyttänyt nostaakseen esiin suomalaisten tuotteiden ja palveluiden ostamisen vaikutukset työllisyyteen. Viesti on toki pelkistetty monimutkaisista panos-tuotos-laskelmiin pohjautuvista laskelmista.
Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Hankintoja tekevät hankintayksiköt, kuten valtion virastot, kunnat ja kuntayhtymät, joiden on kilpailutettava ostonsa hankintalain mukaan.
Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksesta selviää, että yhä useammalla kunnalla on hankintoja ohjaava strategia tai ohjelma, peräti 69 prosentilla kunnista. Monet kunnat ovat lisäksi kirjanneet, että ne pyrkivät valitsemaan hankinnoissaan paikallisia tai kotimaisia tuottajia. Hankintapäätökset eivät aina tue paikallista tai suomalaista valintaa, tai ainakaan yrittäjät eivät varauksetta tunnista kuntien keinoja siihen, vaikka monissa asioissa toimijoiden näkemykset ovat lähentyneet toisiaan.
Hankintalaki mahdollistaa suomalaisuuden, paikallisuuden ja vastuullisuuden huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Sen puitteissa myös julkinen sektori voi ostaa työtä Suomeen ja painottaa vastuullisia valintoja työllisyyden ja yrittäjyyden puolesta. Nyt jos koskaan se on ensiarvoisen tärkeää. Mallia näyttää esimerkillään useampikin kunta, sillä jos on tahtoa, on myös keinoja.
Kaksi Suomalaisen Työn Liiton liki samansisältöistä tilaisuutta – kaksi täysin eri kuulijakuntaa molemmilta puolin hankintapöytää. Kaksi vastakkaista näkökulmaa kuntahankintoihin, mutta myös ilahduttavan paljon yhteistä näkemystä, ymmärrystä ja tahtotilaa.
Suomalaisen Työn Liiton 4 500 jäsenyrityksestä liki viidennes ilmoittaa julkisen sektorin yhdeksi asiakasryhmäkseen. Julkisen sektorin vuosittaiset hankinnat ovat suuruudeltaan noin 35 miljardia euroa ja työllistävät arviomme mukaan satojatuhansia suomalaisia. Julkinen sektori on siten yksi tärkeä keino vaikuttaa suomalaisen työn hyvinvointiin ja menestymiseen.
Julkiset hankinnat vaikuttavammaksi ja julkinen talous kestävämmäksi -ajatus herätti paljon keskustelua mediassa ennen kuin maailma pysähtyi ja korona-aiheiset uutiset nousivat lähes ainoiksi uutisaiheiksi.