Julkiset hankinnat vaikuttavammaksi ja julkinen talous kestävämmäksi -ajatus herätti paljon keskustelua mediassa ennen kuin maailma pysähtyi ja korona-aiheiset uutiset nousivat lähes ainoiksi uutisaiheiksi.
Koronapandemia pakotti arkemme ennennäkemättömän nopeasti uuteen asentoon. Vielä reilu kuukausi sitten iloitsimme hienoisesta työllisyyden kasvusta ja kinastelimme tamperelaisen urheiluhallin nimestä. Nyt Suomi elää poikkeusoloissa, valmiuslaki on otettu käyttöön ja valtion varmuusvaraston salvat avattu. Sittemmin on myös osoittautunut, etteivät varmuusvarastot riitä kaikkiin niihin tarpeisiin, jotka ovat nousseet esille.
Ympäristövaikutusten painoarvon kuntahankinnoissa arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Yritysjohtajien mielestä ympäristövaikutusten merkitys pitäisi näkyä kuntien hankintapäätöksissä jo nyt, mutta kuntapäättäjät eivät ole vielä nostaneet sitä viiden tärkeimmän hankintakriteerin joukkoon.
Vaalivuotena 2019 tehdään tärkeitä valintoja ja linjauksia suomalaisen työn tulevaisuuden kannalta. Hyvinvointimme nyt ja tulevaisuudessa syntyy työtä tekemällä.
Olin 25.9. Suomalaisen Työn Liiton järjestämässä seminaarissa Suomen Kuntatalolla, aiheena julkiset hankinnat. Aihetta käsiteltiin laajasti monelta näkökulmalta. Puheenvuoroja oli esimerkiksi Suomen Yrittäjiltä, Kuntaliitolta, Espoon kaupungin hankintakeskukselta, Elinkeinoelämän keskusliitolta ja kunnille palveluja myyviltä palveluntuottajilta. Keskusteluun osallistuttiin myös europarlamentaarikkotasolta, kun Sirpa Pietikäinen avasi hankintadirektiivin perimmäistä tarkoitusta.
Suomalaisen Työn Liitto ja Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO palkitsivat yhdessä ensimmäistä kertaa kunnan, joka on huomioinut hankinnoissaan erityisesti niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Palkinto jaettiin tänään Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä -seminaarissa Suomen Kuntatalolla. Palkinnon kriteereinä on, että kunta on huomioinut yhteiskunnallisia vaikutuksia omissa hankintalinjauksissaan ja että kunta on edistänyt yhteiskunnallista yrittäjyyttä omissa hankinnoissaan.
Kuntapoliitikot ja kuntien hankinnoista vastaavat virkamiehet painottavat kuntien hankinnoissa vastuullisuuskriteereitä vielä varsin vähän. Kuntiin hankittavien tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset, eettisyys ja sosiaaliset kriteerit jäävät kuntapäättäjien mielissä viimeisiksi, kun heiltä kysytään kuntahankintojen tärkeimpiä valintakriteereitä. Vastuullisuustekijöiden painoarvon nähdään kuitenkin nousevan ja päättäjät uskovat erityisesti ympäristötekijöiden painoarvon kohoavan tulevaisuudessa.
Selvitimme Aula Researchilla teettämässämme laajassa kyselytutkimuksessaan kuntapäättäjien ja hankinta-asiantuntijoiden näkemyksiä julkisista hankinnoista sekä kotimaisuuden ja paikallisuuden merkitystä niissä. Kuntavirkamiesten, kuntahankkijoiden ja valtakunnantason hankinta-asiantuntijoiden mielestä kotimaisten […]
Suomalaisen Työn Liiton teettämän kyselytutkimuksen mukaan kuntapäättäjät sallisivat kotimaisuuden ja paikallisuuden vaikuttavan ostohankintoihin, mikäli se olisi hankintalain puitteissa mahdollista. Peräti 84 prosenttia kuntapäättäjistä oli sitä mieltä, että kotimaisuuden pitäisi vaikuttaa hankinnoissa enemmän. Paikallisten yritysten tuotteiden ja palveluiden ostamisen lisäämisen kannalla oli 82 prosenttia vastaajista.
Suomalaisen Työn Liiton kunta- ja hankintapäättäjille tekemän kyselyn mukaan tulevan maakuntauudistuksen nähdään heikentävän kuntien vaikutusmahdollisuuksia hankinnoista päätettäessä. Peräti 71 prosenttia kuntapäättäjistä ei uskonut kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisääntyvän maakuntauudistuksen seurauksena. Vaikutus hankintojen vastuullisuuteen, laadullisten kriteerien korostumiseen sekä pk-yrityksiltä hankkimiseen jakoi enemmän kuntapäättäjien mielipiteitä.