Olin vielä vuoden 2012 keväällä suuren kansainvälisen yrityksen palveluksessa. Olin käynyt tuohon mennessä lähes kymmenet yt-neuvottelut läpi. Lopulta minullekin jäi vain luu käteen. Oli aika etsiä muita töitä. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt olivat irtisanomiseni peruste, kuten nyky-Suomessa niin monen muunkin.
Ei ihme, että 67 % kyselyymme vastanneista oli sitä mieltä, että yritysten ahneus tekee työttömiä. Saman mielisyys väitteen kanssa näyttää kasvavan, mitä vanhemmasta vastaajaryhmästä oli kyse. Kenties on niin, että vanhemmilla ikäryhmillä on enemmän kokemuksia irtisanomisista tai heidän tuttavapiirissä on aina se joku, joka on irtisanottu.
Kun mietin oman kokemukseni kautta, niin en oikein osaa sanoa oliko kyseessä sittenkään yrityksen ahneus, joka johti irtisanomiseeni vai jokin muu syy. Suurin syy irtisanomisille yleensä on se, että tietynlaiselle osaamiselle ei ole enää tarvetta. Tämä kaikki kietoutuu kahteen asiaan. Ensimmäinen on se, että työelämä on suuressa muutoksessa, joka pohjautuu globaaliin kilpailuun ja työpaikkojen teknologisoitumiseen. Puhutaan digitalisaatiosta, robotisaatiosta ja automatisaatiosta. Jokainen yritys joutuu tavalla tai toisella reagoimaan ainakin näihin kahteen megatrendiin, jotta ne voisivat tehostaa toimintaansa ja pärjätä kilpailussa. Yksinkertaistaen yritykset kilpailevat aina toisia yrityksiä vastaan. Vanhojen tuttujen kilpailijoiden lisäksi samoille markkinoille tulee yhä kiihtyvämmällä tahdilla myös uusia toimialan ulkopuolelta tulevia yrityksiä.
Toinen taustatekijä irtisanomisille liittyy yrityksen kykyyn uusiutua. Yrityksen tulee luoda uusia tuotteita ja myydä niitä entistä tehokkaammin niin koti- kuin kansainvälisillä markkinoilla. Yritysrakenteiden uusiutuminen vaatii kipeitäkin päätöksiä, jolloin joidenkin toimintojen lopettaminen on välttämätöntä. Hyvin johdetussa yrityksessä tämä usein myös tarkoittaa sitä, että vanhentuneita toimintoja lakkauttaessa samalla investoidaan uusiin toimintoihin, jotka parantavat nykyistä tai rakentavat uutta markkina-asemaa. Aika ajoin yritykset joutuvat harjoittamaan tätä luovaa tuhoa selviytyäkseen.
Parhaimmillaan yritysrakenteiden uusiutuminen vahvistaa yrityksen uskoa tulevaisuuteen ja mahdollistaa investointien kasvun. Tästä hyvänä esimerkkinä on 22.1.2016 Helsingin Sanomissa julkaistu uutinen, joka kertoi, että ”tehdasteollisuuden kiinteät investoinnit kasvoivat viime vuonna peräti 16 prosenttia verrattuna edellisvuoteen”. Näiden investointien avulla tullaan varmasti myös luomaan uutta työtä.
On varmasti niitäkin yrityksiä, jotka käyttävät niin sanottuja tuotannollisia ja taloudellisia syitä lyhtynäköisesti, vain kasvattaakseen voittoa omistajille tai osakkeenomistajille. Kuitenkin monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että jaettu arvo luo yritykselle paremmat mahdollisuudet kukoistaa ja kasvattaa liiketoimintaansa. Innovatiiviset yritykset eivät hyödynnä lean-ajattelumallia ainoastaan kustannusleikkaus-mielessä, vaan ne sijoittavat arvoa tuottaviin alueisiin, jotka lähes aina liittyvät ihmisten kohtaamisiin, eli työvoimavaltaisiin toimintoihin (tutustu Merkityksellisen ja arvokkaan työn tuottaminen: toimintaehdotukset -raporttiin).
Meille on rakentunut todella valitettavien yt-uutisten perusteella mielikuva, että Suomessa ei löydy työntarjoajia ja työtä lainkaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että meillä on olemassa paljon erikokoisia yrityksiä ja myös eri omistustaustaisia erilaisilla liiketoimintamallein toimivia yrityksiä. Monet näistä yrityksistä kuuluvat pienten ja keskisuurten yritysten kategoriaan, joista lähes 90 prosenttia uskoo voivansa säilyttää työpaikat. Työvoiman lisäykseen pk-yrityksistä uskoivat erityisesti ne, jotka toimivat palvelu-, teollisuus- ja rakennusaloilla. Kyse on tärkeistä työllistävistä vaikutuksista, sillä pk-yritykset loivat yli 100 000 hengelle työpaikkoja vuosina 2001–2012.
Tänään tiistaina 26.1.2016 TV1:llä klo 19.30 nähdään 8 myyttiä työstä -ohjelman jakso ”Yritysten ahneus tekee työttömiä”. Onko niin, että yrityksen johto ja omistajat hakevat vain lyhytnäköisesti pikavoittoja – työntekijöiden kustannuksella? Vai luoko yritysten ”ahneus” työpaikkoja ja yhteiskunnallista hyvinvointia? Aivan varmasti jokaisella meistä on mielipide tästä. Keskustelua on hyvä jatkaa ohjelman jälkeen, sillä ohjelman lopussa esitetystä myytin paikkansa pitävyydestä tai pitämättömyydestä voi ja saa olla eri mieltä.
Kommentoi