Kuntien tekemien hankintojen arvo on yli 20 miljardia euroa vuosittain ja sen pystyy ohjaamaan kotimaisiin hankintoihin, jos tahtotilaa löytyy. Kuntien valinnoilla on tärkeä vaikutus työpaikkojen syntymiseen. Pian valittavilla kunnanvaltuutetuilla on valta vaikuttaa hankintapäätöksiin kotimaisten tuotteiden ja palveluiden valitsemiseksi kuntastrategiassa tai -ohjelmassa, joka on olemassa yhä useammassa (69 %) kunnassa.
Ajankohtaista aiheesta: Työllisyys
Ikämuuri nousee työmarkkinoilla vastaan jo alle viisikymppisenä
Suomalaiset uskovat työnsaannin vaikeutuvan jo 48-vuotiaana, kertoo tuore kyselytutkimus. Työurien pidentämisen kannalta työelämän tulisi kuitenkin olla houkutteleva kaikenikäisille.
Suomalaiset erittäin huolissaan kotimaan työllisyystilanteesta
Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksen mukaan jopa yli 80 prosenttia suomalaisista on huolissaan Suomen työllisyystilanteesta vuonna 2016. Suomalaisten huolta työllisyystilanteesta selittävät korkeat työttömyysluvut, mutta myös työelämän muutosten aiheuttama epävarmuus.
Suomalaiset eivät pelkää maahanmuuttajien vievän työpaikkojaan
Suomalaisen Työn Liiton teettämästä selvityksestä käy ilmi, että suurin osa suomalaisista ei pelkää maahanmuuttajien vievän työpaikkojaan. Useiden tutkimuslaitosten arvioiden mukaan Suomi tarvitsee lähivuosina lisää työvoimaa eli käytännössä lisää maahanmuuttajia työelämään.
Vievätkö maahanmuuttajat työpaikat?
”Olen hakenut monen vuoden ajan töitä, ainakin sadasta suomalaisesta yrityksestä. Olen asunut Suomessa 10 vuotta, maksan veroni tänne ja olen naimisissa suomalaisen kanssa. Olen suorittanut taloustieteen alan korkeakoulututkinnon ja minulla on oma yritys, jota kautta myyn nyt palveluitani, kun työnhaku ei ole onnistunut. Asiakkaita minulla on nyt eri puolelta Eurooppaa, vähemmän Suomessa.”
Hyvä / paha yritys vai järjestelmänkö vika?
Olin vielä vuoden 2012 keväällä suuren kansainvälisen yrityksen palveluksessa. Olin käynyt tuohon mennessä lähes kymmenet yt-neuvottelut läpi. Lopulta minullekin jäi vain luu käteen. Oli aika etsiä muita töitä. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt olivat irtisanomiseni peruste, kuten nyky-Suomessa niin monen muunkin.
Suomalaisen työelämän muutos hävittää ja synnyttää uusia työpaikkoja
Suomalaisen Työn Liiton teettämästä selvityksestä käy ilmi, että moni suomalainen näkee kasvavien työttömyyslukujen taustalla myös ahneutta. Suomalaisen työn muutos on viime vuosina näkynyt työelämässä vaikeina päätöksinä, joiden seurauksena on syntynyt työttömiä. Samaan aikaan yritysten arvioidaan luovan tänäkin vuonna lähes 200 000 uutta työpaikkaa.
Suomalaisten mielestä yli 50-vuotiaat eivät saa työtä
Suomalaiset arvioivat yli 50-vuotiaiden työllistymismahdollisuudet huonoiksi, selviää Suomalaisen Työn Liiton teettämästä kyselystä. Mitä vanhempi vastaaja, sitä vahvemmin hän uskoo ikääntyneiden huonoihin työmahdollisuuksiin. Suomalaisen Työn Liitto muistuttaa, ettei työnhakijan ikä ole keskeinen rekrytointiperuste, vaan työnhakijat pitää valita muilla kriteereillä.
Toinen näkökulma työllisyyteen Suomessa
Viime aikoina on mediassakin keskusteltu Suomi-designin tuotannon karkaamisesta ulkomaille. Tuotteiden valmistaminen Suomessa on hienoa ja kaikin tavoin kannatettavaa. Se kasvattaa työllisyyttä Suomessa ja tuo sitä kautta hyvää meille monin tavoin. Monien kulutustavaroiden tuotantoketjut ovat kuitenkin nykyisin pitkiä ja kansainvälisiä.
Suomalainen rakennustuoteteollisuus kampanjaan työpaikkojen puolesta
Tuotteiden alkuperä kiinnostaa kuluttajia myös rautakaupassa: tuoreen kyselyn mukaan vajaa puolet suomalaisista ostaa useimmiten tai aina suomalaisen tuotteen. Erityisesti kiukaiden ja puutavaran halutaan olevan suomalaisia. Suomalaisten tuotteiden valitsemisen merkityksestä maan työllisyydelle muistuttaa Suomalaisen Työn Liiton, Keskon ja yritysten yhteinen Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja, joka näkyy maaliskuun alusta K-raudoissa ja Rautioissa.