Aurinkoinen kesäpäivä on hyvä ajankohta pohtia Suomen vetovoiman kohtalonkysymyksiä. Yksi kuuma teema Suomen tulevaisuuteen liittyen on se, miten Suomi ja suomalaiset yritykset voivat houkutella ja pitää kiinni ulkomaisista osaajista ja paluumuuttajista.
Osallistuin SuomiAreenalla tätä aihetta käsittelevään keskusteluun, josta inspiroiduin valtavasti. Siksi haluan jakaa keskustelun päälöydökset yhteisiksi eväiksi.
ASENTEET ja ILMAPIIRI: Kilpailemme osaajien osalta kovassa sarjassa ja ilmapiiri on ratkaisevan tärkeä. Julkisessa keskustelussa ongelmakeskeisyys, yleistykset ja stereotypiat nousevat pintaan ja osaajakeskustelussa ei meinaa päästä yksikään rakentava keskustelunavaus läpi. Tiedostetut ja tiedostamattomat ennakkoluulot jyräävät. Ilmapiirillä on merkitystä, sillä jo todella pienistä asioista voi syntyä ulkopuolisuuden kokemus ja parhaat osaajat saavat ja osaavat valita missä työtään tekevät.
HYÖTY: Meitä on vähän, olemme vanheneva kansa ja tarvitsemme osaamista. Ja surullista kyllä, työperäisestä maahanmuutosta puhutaan usein siten kuin Suomeen töihin tulevien tehtävä olisi korjata meillä ilmenneet puutteet ja Suomen kansantalouden ongelmat. Sanotaan se nyt ääneen: Eivät kv-osaajat tule tänne ratkomaan meidän ongelmiamme. Heillä on omat unelmat ja haaveet, toiveet ja tarpeet. Kenenkään tehtävä ei ole rikastuttaa meidän elämäämme.
KIELI: Työtehtävien kielitaitovaatimukset on syytä miettiä uusiksi. Kielitaito ei ole on-off-asia ja suomen kieli on aidosti vaikea. Kieltä kannattaa tarkastella tehtävään liittyen, ei aina tarvita 100 % kielitaitoa.
ULKOMAILLA KERTYNYT OSAAMINEN: Tutkimusten mukaan suomalaiset työnantajat eivät arvosta ulkomailla hankittua osaamista. Saatetaan sanoa, että kertynyt kokemus ei sovellu Suomen työmarkkinoille. Entä jos puhuisimme lähtökohtaisesti osaamisen runsaudesta ja moninaisuudesta? Keskitytään siihen osaamiseen, jota henkilöllä on, eikä siihen, mitä ei ole.
PERHEEN KOTIUTUMINEN: Perheenjäsenten sopeutumisvaikeudet heikentävät Suomen vetovoimaa ja haittaavat tänne kotiutumista. Ei riitä, että töissä menee kaikki hyvin. Jos perhe viihtyy, kansainvälinen osaaja jää todennäköisemmin Suomeen.
Summa summarum: Nyt tarvitaan sekä vetoa että pitoa. Luotan meihin suomalaisiin ja Suomeen, tänne kannattaa tulla ja jäädä. Emme ole takapajula tai eksoottinen maa, vaan yhteiskuntamme toimii, koulutustaso Suomessa on korkea, työn ja vapaa-ajan tasapaino on hyvä, Suomi on turvallinen maa ja ihmisiin voi luottaa. Luonto on puhdasta. Suomella ja Suomessa on paljon potentiaalia. On olemassa paljon hyviä kokemuksia, joita pitäisi jakaa & oppia niistä.
Käsillä oleva oppimisprosessi koskettaa meitä kaikkia: yrityksiä, työntekijöitä, kuntia ja viranomaisia. We can do this!
Tärkeän teeman SuomiAreenan lavalle toi asianajotoimisto Hannes Snellman. Teemasta oli keskustelemassa Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Katri Viippola, Supercellin yhteiskuntasuhdejohtaja Markku Ignatius, The Shorcutin toimitusjohtaja Riikka Loisamo ja Hannes Senellmanin Senior Associate Ricardo Gomes. Keskustelua moderoi Jussi-Pekka Rantanen.
Kommentoi