Suomessa käännetään parhaillaan kiviä ja kantoja työn kilpailukyvyn parantamiseksi. Vaikeiden säästöpäätösten rinnalla on erittäin tärkeää huolehtia suomalaisen työelämän ja työpaikkojen uudistumisesta, jotta työn tuottavuus kasvaa ja luottamus työelämään säilyy.
Lukuisten tutkimusten mukaan avain työn tuottavuuden parantamiseen on työelämän laadun kehittäminen. Kokemukset työelämän laadusta askarruttavat myös tavallisia suomalaisia. Innolink Researchillä teettämämme tutkimuksen mukaan yli 15-vuotiaista suomalaisista lähes puolet uskoo työelämän huononevan omalta osaltaan lähivuosina.
Työelämän laadun parantaminen on usein työpaikkakohtaista. Työelämän laatua parantaville toimintatapojen uudistuksille on yhteistä työajan vapauttaminen tärkeimpiin tehtäviin. Esimerkiksi hoivatyöntekijät voisivat keskittyä enemmän potilaskohtaamisiin kun näppärä mobiilisovellus nopeuttaisi potilastietojen päivittämistä.
Oman työpaikan säilymisen ja kiireen lisäksi kyselytutkimukseemme vastanneita suomalaisia askarrutti kokemus työn merkityksen puutteesta. Merkityksellisyyden tunne tai sen puute syntyy työelämätutkijoiden mukaan muun muassa mahdollisuuksista vaikuttaa omaan työntekoon, arvostuksen tunteista ja osallisuudesta työyhteisöön. Monien yritysten tuottavuutta onkin nostanut johtamiskulttuuri, jossa työntekijöille luodaan raamit johtaa itse itseään. Itsensä johtaminen korostaa työntekijöiden vapautta ja itseohjautuvuutta yrityksen suunnan ja tarkoituksen määrittämissä raameissa. Valvomisen ja ohjeistamisen sijaan esimiehiltä odotetaan enemmän vastuunjakamista sekä työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimista.
Kertakäyttötuoteita valmistava porilaisyritys Fiblon on hyvä esimerkki pitkälle viedystä itsensä johtamisesta. Fiblonin tuotannossa ei ole pomoja lainkaan. Valta ja vastuu päätöksistä on annettu ihmisille, jotka tekevät työt tuotannossa. Työtä ohjaavat yhteisesti sovitut tavoitteet, jolloin kaikki miettivät yhdessä keinoja niiden saavuttamiseksi. Fiblonilla koetaan, että uudistukset ovat myös parantaneet työn merkityksellisyyttä ja tuottavuutta.
Yritysten panostukset työelämän laatuun tuottavat tulosta ja näkyvät myös kansallisella tasolla. Työelämätutkija Marko Kestin yli 10 000 suomalaisyrityksen otoksessa tuottavimmat yritykset olivat niitä, jotka panostivat teknologiaan ja henkilöstön osaamiseen lähes kolminkertaisesti muita enemmän. Parhaiten tuottavien yritysten työntekijät tekivät paremman johtamisen ja kehittämisen ansiosta 2,5 kertaa enemmän liikevaihtoa kuin muiden yritysten työntekijät.
Työelämän laadun parantaminen ei ole helppoa ja se vaatii johdon ja työntekijöiden yhteispeliä työpaikoilla. Jokainen meistä kantaa vastuun ja vapauden kehittää omaa työtämme ja työyhteisömme työtä paremmaksi. Vain uudenlaisella työn tekemisellä ja yhteistyöllä saamme Suomen tuottavuuden nousuun kestävästi ja pitkälle tulevaisuuteen kantaen.
Jokke Eljala
Tutkimuspäällikkö
Suomalaisen Työn Liitto
Kommentoi