Suomessa tehdään vuositasolla julkisia hankintoja noin 35 miljardilla, josta kuntien hankinnat ovat noin 20 miljardia euroa. Jokainen pienempikin kunta ostaa laajan joukon tuotteita ja palveluita kouluruoasta it-palveluihin ja suurista hankinnoista pienhankintoihin. Siksi ei ole yhdentekevää, miten hankinnat suunnataan.
Paras tapa varmistaa toimivat kuntapalvelut ja järkevä -talous on tehdä töitä sen eteen, että alueella on yrityksiä ja työpaikkoja, jotka tuottavat veroeuroja kunnalle. Tämä onnistuu varmistamalla, että kunnassa on hankintoja ohjaava strategia, joka painottaa kotimaisia vastuullisia valintoja. Peräti 60 prosenttia kuntapäättäjistä haluaa suosia lähellä toimivia yrityksiä, jotka työllistävät Suomessa. Hankintalaki ei ole este suosia kotimaisuutta tai paikallisuutta, vaan antaa liikkumatilaa määritellä hankinnat niin, että valinta osuu suomalaiseen ja vastuullisesti toimivaan vaihtoehtoon. Keinoja on monia ja laatukriteereitä voidaan käyttää, jolloin esimerkiksi marjat tulee olla syötävissä keittämättä ja elintarvikkeiden tuoreina, työvaatteiden on oltava sovitettavissa kivijalkakaupassa, tukipalvelun kielivaatimuksena on suomi, tai huollon on järjestyttävä vaaditussa ajassa.
Elinkaarikustannuksia on myös syytä tarkastella, sillä suomalainen vaihtoehto pärjää lähes aina, kun esimerkiksi lasketaan materiaalihankintojen lisäksi huoltojen ja varaosien kustannukset pidemmällä ajalla. Myös ilmasto kiittää lyhyitä kuljetus- tai kulkuetäisyyksiä.
Kuntapoliitikot ja virkamiehet ovat yksimielisiä siitä, että julkisissa hankinnoissa painotetaan edelleen liikaa hintaa ja liian vähän kotimaisuutta ja vastuullisuutta. Neljä viidestä kuntapäättäjästä suosisi julkisissa hankinnoissa kotimaisia ja/tai paikallisia tuotteita, jos se olisi hankintalain mukaan mahdollista. Se on ja sen vaikutus on merkittävä: jos kuntahankintojen kautta lisättäisiin ostoja suomalaisilta yrityksiltä miljardilla eurolla vuodessa, se tuottaisi yli 10 000 työpaikkaa ja yli 300 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Tämän eteen kannattaa tehdä töitä.
Tero Lausala
Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja
Kommentoi