Suomi tarvitsee tuoreita ratkaisuja talouden ongelmien selättämiseksi. On tärkeää luoda mahdollisuuksia uudelle, työllistävälle yritystoiminnalle, joka edistää koko yhteiskunnan tavoitteita.
Tänä syksynä esitetyt toimenpiteet valinnanvapauden lisäämiseksi julkisesti rahoitetuissa palveluissa rakentavat edellytyksiä yhteiskunnalliselle yrittämiselle, joka ei ole ristiriidassa sen enempää terveen liiketoiminnan kuin yhteiskunnallisen missionkaan kanssa. Myös hankintalain uudistus avaa mahdollisuuksia kunnille ja kaupungeille hyödyntää yhteiskunnallisten yritysten osaamista ja positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita syntyy yritystoiminnan tuloksena.
Yhteiskunnallinen yrittäminen on kuitenkin Suomessa edelleen vähän tunnettu voimavara, vaikka Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen lokakuussa julkistama tutkimus toteaa Suomessa olevan jopa 19 000 yhteiskunnallisten yritysten tunnusmerkkiä täyttävää aktiivista yritystä. Ne työllistävät jo nyt yli 100 000 suomalaista eri puolilla Suomea. Raportti kannustaakin yhteiskunnallisia yrityksiä kertomaan paremmin toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista ja vahvistamaan tietoisuutta yhteiskunnallisen yrittämisen liiketoimintamalleista.
Yhteiskunnallisia yrityksiä yhdistää toiminta-ajatus, jossa pyritään tuottamaan tai järjestämään yhteiskunnallisia palveluja uusin tavoin. Ne huolehtivat ihmisten hyvinvoinnista asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja uudenlaisia toimintamalleja käyttäen. Niiden liiketoiminta on rakennettu ratkomaan yhteiskunnallisia ja ympäristöongelmia.
Yhteiskunnallista yrittäjyyttä tukevia linjauksia hallitusohjelmassa ovat muun muassa kilpailun ja yritystoiminnan vauhdittaminen sektoreilla, joissa niitä ei aiemmin ole ollut. Monissa kunnissa varaudutaankin palvelusetelijärjestelmän laajennukseen sekä kilpailuneutraliteetin vaatimuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa julkisten laitosten ja palveluntuottajien yhtiöittämistä tai palveluiden järjestämistä kokonaan uudella tavalla yhteistyössä yritysten kanssa.
Hallitusohjelma korostaa myös innovatiivisuutta julkisissa hankinnoissa. Tavoitteeksi on nostettu innovaatioiden edistäminen julkisten hankintojen ja kokeilujen kautta, mikä raivaa tilaa tehokkaammille toimintatavoille. Vastoin yleistä käsitystä julkisissa hankinnoissa voidaan huomioida halvimman hinnan ohella myös esimerkiksi alueelliset työllistämisvaikutukset, sosiaaliset kriteerit ja ympäristönäkökulmat.
Jotta innovaatiot ja laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset näkyisivät paremmin julkisissa hankinnoissa, hankinnoista vastaaville kuntien yksiköille tulisi laatia hankintastrategiat, joissa määritellään selkeästi alueelliset ja kunnalliset tavoitteet. Hankintastrategiassa annetaan selkeät suuntaviivat hankintojen toteuttamiseen ja määritellään, miten esimerkiksi hankintojen elinkaarikustannukset huomioidaan. Hankintojen kokonaistaloudellisia arvioita puoltaa Suomen kuntien äärimmäisen tiukka taloudellinen tilanne, jossa rahaa ei riitä törsättäväksi.
Suomessa toimivat yhteiskunnalliset yritykset ovat yhtiömuodoltaan valtaosin osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, mutta mikä tahansa yritysmuoto on mahdollinen. Niillä on jo nyt tärkeä rooli paikallisyhteisöissään palveluntuottajina ja työllistäjinä. Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä käyttävien yli 70 yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on 2,5 miljardia euroa ja niissä työskentelee yli 9 000 henkilöä. Yhteiskunnalliset yritykset ovat järjestäytyneet omaan edunvalvontaorganisaatioonsa Arvo-Liittoon, joka toimii EK:n sisällä.
Terveys- ja hoiva-alan yrityksistä esimerkiksi Diacor Oy, Caritas palvelut, Kaunialan sairaala oy ja Rinnekoti-säätiö ovat yhteiskunnallisen merkin saaneita yrityksiä. Rahapeli- ja vedonlyöntipalveluiden Veikkaus Oy tukee vahvasti toiminnallaan suomalaista kulttuuria. Nuorisotoiminnan alueella toimii Syötekeskus Oy ja energia-alalla Lumituuli Oy. Kierrätystalouden yrityksiä ovat muun muassa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ja Kierrätysverkko Oy.
Yhteiskunnallinen yritys ponnistaa samalta viivalta kuin muutkin yritykset. Sillä ei ole erityisasemaa lainsäädännössä. Se voi saada vain sellaista julkista tukea, joka on kaikkien yritysten haettavissa. Menestyäkseen sen on siis oltava tehokas ja taloudellisesti terve.
Yhteiskunnalliset yritykset tekevät kuitenkin myös koko Suomen kannalta tärkeää työtä, sillä ne pyrkivät osaltaan uudistamaan hyvinvointipalveluiden tuottamisen malleja ja rakenteita. Ne nostavat esiin vaihtoehtoisia tapoja yhteiskunnallisten palveluiden tuottamiseen. Tätä työtä vauhdittaa se, että yhteiskunnallisten yritysten osingonjako on rajoitettu siten, että korkeintaan puolet jakokelpoisesta tuloksesta voidaan tulouttaa omistajille. Näitä varoja voidaan käyttää uusien toiminta- ja palvelumallien kehittämiseen.
Yhteiskunnalliset yritykset tuovat kansalaisille lisää valinnanmahdollisuuksia samalla, kun ne luovat Suomeen uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja.
Kari Neilimo
vuorineuvos
Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkkitoimikunnan puheenjohtaja
Tero Lausala
toimitusjohtaja
Suomalaisen Työn Liitto
Kommentoi