”Olen hakenut monen vuoden ajan töitä, ainakin sadasta suomalaisesta yrityksestä. Olen asunut Suomessa 10 vuotta, maksan veroni tänne ja olen naimisissa suomalaisen kanssa. Olen suorittanut taloustieteen alan korkeakoulututkinnon ja minulla on oma yritys, jota kautta myyn nyt palveluitani, kun työnhaku ei ole onnistunut. Asiakkaita minulla on nyt eri puolelta Eurooppaa, vähemmän Suomessa.”
Tämä Länsi-Euroopasta kotoisin olevan tuttavani kertomus on valitettavan yleinen. Ulkomaalaisilla on erittäin vaikeata saada Suomesta töitä, vaikka he olisivat korkeasti koulutettuja ja vaikka moni heistä on suurella vaivalla opiskellut kieliopillisesti haastavan ja harvinaisen kielemme perusteet. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on Suomessa yli 15, kun kantaväestön osalta se on vähän yli 9.
Monien maahanmuuttajaryhmien osalta työttömyysaste on huomattavasti korkeampi kuin tuo 15 %. Nyt ei siis kyse ole turvapaikanhakijoista vaan ihmisistä, jotka ovat asuneet Suomessa jo vuosikausia. Suomessa asuu hieman yli 300 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä, joista valtaosa on ulkomailla syntyneitä.
Pitäisikö maahanmuuttajien työttömyydestä olla huolestunut?
Suomessa on vajaan 10 % työttömyys, ja pitkäaikaistyöttömien määrä on nousussa. Tässä tilanteessa moni näkee, että työn tarjonnan kasvattaminen maahanmuuttajia työllistämällä ei ole Suomelle akuutti asia.
Taloudellisessa mielessä näin matala työllisyysaste maahanmuuttajien keskuudessa on kuitenkin järjetöntä. Valtiovarainministeriö on laskenut, että jokaista prosenttia kohden, jolla koko väestön työttömyyttä lasketaan, parannetaan julkista taloutta 550 miljoonaa euroa. Sama pätee luonnollisesti maahanmuuttajiin – parempi töissä kuin työttömyyskassalla.
Inhimillisessä mielessä maahanmuuttajien työllistäminen tarjoaa sen parhaan mahdollisen integroitumisen yhteiskuntaamme. Tässä pätee sama kuin kantaväestöön – työ luo yksilötasolla merkitystä, hyvinvointia ja verkostoja, jotka ovat yhtä tärkeitä kuin se palkka, jonka työstä saamme.
Onko töitä tarjolla?
Suomessa tehtävän työn rakenteet muuttuvat, mikä näkyy työn tarjonnan ja kysynnän nk. kohtaanto-ongelmana. Työ tarvitsee tekijänsä. Monien työtehtävien ja yritysten kohdalla vallitsee pula tekijöistä – siitä huolimatta, että maassamme on yli 300 000 työtöntä. Uusia työpaikkoja syntyy, ETLAn arvion mukaan yli 190 000 tänä vuonna, samalla kun työpaikkoja katoaa. Uudet työpaikat eivät välttämättä ole samoja taitoja vaativia kuin ne, jotka katoavat.
Osaajien puute ei koske pelkästään teknologisesti painottuneita ja korkeakoulutusta vaativia tehtäviä. Monella laajasti suomalaisia työllistävällä alalla kuten rakentamisessa ja hoivapalveluissa tarvitaan lisää tekijöitä. Tälläkin hetkellä Suomessa on yli 60 000 työpaikkaa auki TE-toimistojen kautta.
Nykyisen kehityksen jatkuessa Suomessa on vuoteen 2030 mennessä 104 huollettavaa jokaista sataa työssä käyvää kohti. Vaikka robotisaatio ja digitalisaatio tulevat vähentämään työvoiman tarvetta monella alalla, on tämä huoltosuhdeyhtälö kuitenkin sellainen, jota syntyvyys ilman maahanmuuttoa ei tule korvaamaan.
Koetaanko maahanmuuttajat uhkaksi työpaikoille?
Suomalaisen Työn Liiton teettämästä kyselystä käy ilmi, että suurin osa suomalaisista ei pelkää maahanmuuttajien vievän työpaikkojaan. 69 % suomalaisista on eri mieltä väittämästä ”maahanmuuttajat vievät työpaikkamme”. Kysymys jakaa kuitenkin suomalaisia, sillä 23 % oli samaa mieltä väittämän kanssa.
8 myyttiä työstä -ohjelmasarja pureutuu tähän maahanmuuttajamyyttiin ja seitsemään muuhun yleiseen työhön liittyvään uskomukseen. Monipuolisia näkökulmia ja tiukkaa väittelyä siis luvassa, kannattaa katsoa jaksot Yle Areenasta ja osallistua keskusteluun somessa #8myyttiä -tunnuksella.
Kommentoi