Elämme poikkeuksellista aikaa, jossa maailmantilanne haastaa huoltovarmuutemme. Poikkeuksellisten aikojen keskellä kuntien, uusien hyvinvointialueiden sekä muiden julkisten hankintayksiköiden tulisi painottaa hankintakriteereissään huoltovarmuutta.
Elämme keskellä maailman myllerrystä. Suomi on hakemassa turvaa Nato-jäsenyydestä. Kun Venäjä käy kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita ja normistoa monella tavalla rikkovaa hyökkäyssotaa Ukrainassa, ovat pandemian jo ennestään sekoittamat globaalit toimitusketjut myllerryksessä. Raaka-aineiden ja erilaisten komponenttien ja tuotantopanosten hinnat ovat jyrkässä kasvussa.
Epävarmuuden aika tulee jatkumaan. Globaalit toimitusketjut rakentuvat uudelleen ja asettuminen normaalioloihin, joissa toimitusajat, saatavuus ja hinnoittelu olivat ennustettavia, tulee kestämään pitkään, ehkä vuosia. On myös odotettavissa, että Suomen Nato-hakemuksen jälkeen Venäjä tulee harjoittamaan erilaista häirintää Suomea kohtaan.
Tämä maailmantilanne haastaa huoltovarmuutemme, jolla yleisesti tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuus tarkoittaa paitsi materiaalien toimitusvarmuutta, myös laajemmin teollisen osaamisen ja tuotantokapasiteetin ylläpitoa sekä huollon toimivuutta poikkeusoloissa.
Puolustus- ja turvallisuushankintalaki määrää huoltovarmuushankinnoista ja sen mukaan hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jotka voivat koskea muun ohella erityisesti huoltovarmuutta.
Julkisia hankintoja tehtiin vuonna 2021 noin 47 miljardilla eurolla, josta kuntien osuus oli 35 miljardia. Lähtökohtaisesti julkiset hankkijat ovat teettämiemme tutkimusten mukaan isänmaallisia ja haluavat hankkia suomalaista työtä. Suomalaisen työ tarkoittaa tässä työtä, joka tehdään Suomessa. Kun kunnan hankkiman tuotteen tai palvelun vaatima työ tehdään Suomessa, tuo se kysyntää Suomessa toimiville yrityksille, työpaikkoja Suomeen sekä verotuloja ja vakautta yhteiskunnalle. Jokainen miljoonan euron lisäys kotimaiseen tuotantoon julkisissa hankinnoissa tuo yli 300 tuhatta euroa lisää verotuloja ja 19 työpaikkaa lisää.
Hankintalaki mahdollistaa paljon. Suomalaista työtä voidaan suosia monin eri perustein hankintalain edellyttämää syrjimättömyyttä loukkaamatta – esimerkiksi painottamalla laatuvaatimuksia, elinkaarihankintoja, vastuullisuuskriteerejä tai vaikkapa vaatimalla, että palvelu on nopeasti saatavilla ja suomenkielisenä.
Poikkeuksellisten aikojen keskellä kuntien, uusien hyvinvointialueiden sekä muiden julkisten hankintayksiköiden tulisi lisäksi ja erityisesti painottaa hankintakriteereissään huoltovarmuutta. Lainsäädäntömme mahdollistaa sen ja huoltovarmuuden laaja tulkinta teollisen kapasiteetin ja toimivan huollon ylläpitämisestä puoltaa sitä vahvasti. Poikkeustilanteissa teollista tuotantoa tai toimivaa, kotimaista huoltoa ei ajeta ylös nopeasti ja siksi onkin tärkeää, että näitä ylläpidetään ennakoivasti myös rauhan aikana. Julkiset hankinnat ovat keskeinen väline ylläpitää Suomea, joka toimii poikkeusoloissakin.
Tero Lausala
toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto
Kommentoi