Suomalainen työelämä on ollut useamman vuoden positiivisessa myötätuulessa, mutta viime aikoina talouden kehittymisen ympärille on alkanut kertyä tummia pilviä. Niin yritysten kuin työntekijöiden luottamus talouteen ja työmarkkinoihin on heikentynyt ja kilpailukyvyn kasvu suhteessa kilpailijamaihin on tasaantunut.
Paineet tuskin tulevat helpottumaan, sillä työn tekemisen tapoihin sekä osaamisen ja arvojen muutoksiin liittyvät maailmanlaajuiset megatrendit muuttavat merkittävästi työelämää. Näihin muutoksiin lähes jokaisen suomalaisen yrityksen on reagoitava tavalla tai toisella.
Suomalaisen työn tilan kehitystä tarkasteltaessa on nähtävissä, että kehitys on pysähtynyt kolme vuotta jatkuneen vauhdikkaan kasvun jälkeen. Kehityksen hidastumista kuvastavat niin heikolla tasolla olevat yritysmittarit kuin yhteiskunnallisten mittareiden kääntyminen laskuun. Yritysmittareiden heikkoon kehitykseen ovat vaikuttaneet eritysesti liiketoimintaympäristössä esiintyvät epävarmuudet, kuten kilpailukyvyn heikentyminen ja työtaisteluiden uhka. Yleinen epävarmuus ja heikentynyt usko tulevaisuuden kehityksen suuntaan ovat laskeneet yritysten investointihalukkuutta ja tuotekehitykseen panostamista.
Positiivisina uutisina voidaan pitää sitä, että suomalaisen työn tila on korkeampi kuin perusvuonna 2006 [1] ja työntekijämittari ovat vahvistuneet. Varsinkin työntekijöiden usko siihen, että he voivat vaikuttaa omaan työhönsä on vahvistunut. Lisäksi työntekijöiden usko työpaikkojensa vakauteen on vahvistunut, mikä on lisännyt uskoa yrityksiin.
Suomalaisen työn tilan indikaattorin pohjalta piirtyy varsin kiinnostava kuva yritysten epävarmuudesta ja toisaalta työntekijöiden vahvistuneesta uskosta parempaan. Näyttää siltä, että yritykset ja työntekijät etsivät sopivia toimintamalleja tulevaisuuden varmistamiseksi.
Miltä työelämän tulevaisuus näyttää?
Nostimme Suomalaisen Työn Liitossa yhdessä Aula Researchin kanssa indikaattorikeskusteluun uutena komponenttina mukaan tulevaisuusnäkökulman. Suomalaisen työn tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvoimia ja työelämän murroksen vaikutuksia kanssamme oli pohtimassa yli parikymmentä asiantuntijaa yhteiskunnan eri sektoreilta: yritysten edustajia, yrittäjiä, tutkijoita sekä elinkeinoelämän- ja palkansaajajärjestöjen edustajia. Asiantuntijoiden näkemysten pohjalta syntyi hahmotelma työn tulevaisuuteen vaikuttavista tärkeistä tekijöistä sekä yritysten että työntekijöiden näkökulmasta. Näiden tekijöiden tarkoitus on antaa uusia oivalluksia ja toimia päätöksenteon apuvälineenä yrityksille sekä auttaa niitä ottamaan aktiivisen omaksujan rooli muutoksessa.
Tulevaisuushahmotelmien pohjalta voisi todeta, että itseohjautuvuus, johtamisen merkitys, työelämän polarisoituminen, työssäoppiminen ja kilpailu osaavasta työvoimasta tulevat kasvamaan. Jokainen edellä mainittu tekijä voi onnistuessaan tarjota mahdollisuuden tai epäonnistuessaan uhan suomalaisille yrityksille ja työntekijöille. Onnistumisen tai epäonnistumisen voimakkuuden määrittää pitkälti, mitä valintoja teemme työntekijöinä, yrityksinä ja yhteiskuntana.
Kääntääksemme tulevaisuuden työelämän mukana tulevat muutokset mahdollisuuksiksi, jokaisen yrityksen ja työntekijän kannattaa kysyä itseltään seuraavat seitsemän keskeistä kysymystä:
- Miten hyvin työnantajamielikuvasta on pidetty huolta?
- Onko yrityksellä tarvittava johtamisosaaminen ja rakenteet muuttuvien työtapojen tukemiseen?
- Mitä työkaluja työntekijöillä on itseohjautuvuuden tueksi?
- Onko yrityksellä tarjota kannustavan palkkauksen lisäksi joustoja ja rakenteita, jotka mahdollistavat kilpailun osaavasta työvoimasta?
- Kuinka hyvin työntekijät pääsevät vaikuttamaan yrityksen strategiaan, arvoihin ja kehittämään kokemusta työn merkityksellisyydestä?
- Miten yrityksessä varaudutaan osaamisrakenteen muutokseen ja motivoidaan työntekijöitä oppimaan työhön liittyviä uusia vaatimuksia?
- Pystyykö yritys tulevaisuudessa ottamaan suuremman vastuun työntekijöiden kouluttamisesta?
Mitä useampi yritys valitsee aktiivisen omaksujan roolin, sitä vankemmalle pohjalle tulevaisuuden suomalainen työelämä rakentuu ja sitä paremmat menestymisen edellytykset yrityksillä on jatkossakin.
[1] Vuosi 2006 on määritelty perusvuodeksi, koska se ajoittuu melko neutraalin ajankohtaan Suomen talouden kehityksessä. Vuonna 2006 elimme talouden nousukautta, mutta emme olleet vielä korkeasuhdanteen huipulla.
Kommentoi