Suomalaisen työn järjestämässä seminaarissa Helsingin Bio Rexissä ruodittiin suomalaisen työelämän olemusta faktojen, tarinoiden ja vähän tähtitieteenkin kautta. Samalla julkistettiin yhdistyksen uusi nimi ja brändi.
Lasipalatsin Bio Rexiin kokoontui torstaina 3.10.2024 lähes 300 työstä ja työelämästä kiinnostunutta vierasta Suomalaisen työn järjestämään Syty!-seminaariin. Lisäksi tilauutta seurasi verkossa noin 250 osallistujaa. Seminaarissa julkistettiin myös iso uutinen: Suomalaisen työn liiton nimenmuutos. Yhdistys on siis jatkossa nimeltään Suomalainen työ. Nimen ohella muuttui yhdistyksen logo, visuaalinen ilme ja brändi.
Suomalaisen työn toimitusjohtaja Katri Viippola paalutti avauspuheenvuorossaan sen, mitä yhdistys haluaa tulevaisuudessa edistää: työpositiivisuutta. Viippola on huolissaan tavasta, jolla työstä ja työelämästä Suomessa puhutaan. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa korostuvat negatiivisuus ja ongelmat, vaikka työn pitäisi olla asia, joka tuo iloa ja hyvinvointia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Myös nuorille välittyvä mielikuva työelämästä huolettaa Viippolaa.
“On aika muuttaa tapa, jolla puhumme työstä ja työelämästä. Työ on iso osa elämää ja hyvinvointia, ja synnyttää paljon hyvää joka päivä. Emme vähättele ongelmia tai yritä lakaista niitä maton alle, mutta ongelmien rinnalle tarvitaan nyt kiireesti iloa, tervettä itsetuntoa ja ylpeyttä aikaansaamisesta”, Viippola linjasi.
Tätä työpositiivisuutta Suomalainen työ haluaa olla tulevaisuudessa rakentamassa entistä vahvemmin. Sitä se tekee jäsenyritystensä kautta ja uskomalla vahvasti siihen, että työtä tekemällä jätämme positiivisen kädenjäljen Suomeen ja sen talouteen.
Huippupuhujien kavalkadi
Seminaarissa kuultiin useita huippupuhujia. Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen valaisi tilastojen kautta suomalaisen työelämän rakenteellisia ongelmia. Niitä ovat erityisesti heikko tuottavuus ja työvoiman liikkuvuus – tai pikemminkin liikkumattomuus, sillä suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa todella laiskoja vaihtamaan työpaikkaa. Pylkkäsen mielestä tämä on osasyy muita Pohjoismaita selvästi heikommalle tuottavuuskehitykselle. Kun ihmiset eivät liiku, ideat ja uudet innovaatiotkaan eivät liiku.
Luova johtaja ja toimittaja Jani Halme taas herätteli kuulijoita kekseliäisyyden tärkeyteen. Halmeen mielestä luovuus on tulevaisuuden työelämän supervoima. Sitä ei voi ulkoistaa tekoälylle.
“Huippuammattilainen tietää, miten asiat ovat. Kekseliäs ihminen mietii, miten ne voisivat olla”, Halme linjasi.
Halme muistutti, että asioiden yhdisteleminen uudella tavalla herättää aina vastarintaa. Siksi myös kyky sietää epävarmuutta ja torjutuksi tulemisen tunnetta on keskeinen työelämätaito.
“Aina löytyy joku, joka sanoo, että paska idea. Firmat eivät tykkää luovuudesta, ne tykkäävät aikatauluttamisesta ja prosesseista. Se on ymmärrettävää, mutta mitä enemmän organisaatiossa sallitaan kokeilemisen ja epäonnistumisen kulttuuria, sitä todennäköisemmin se kukoistaa.”
Halme muistutti myös, että aikaa ei ole missään organisaatiossa koskaan riittävästi. Siksi deadlineja pitää rakastaa ja ymmärtää, että tärkeintä on lähteä liikkeelle, ei täydellinen lopputulos.
Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja loi puolestaan lohtua niille, joiden mielissä maailma on pelkkää sekasortoa ja kaaosta. Valtaoja muistutti, että ihmiskunta ei ole koskaan historiansa aikana ollut näin vauras ja kehittynyt. Siksi meillä on myös kaikki mahdollisuudet ratkaista ne globaalit ja yhteiskunnalliset ongelmat, jotka olemme itse itsellemme luoneet.
Vuoden Työtehoteko-palkinnon sai Väylä ry
Syty!-seminaarissa jaettiin myös Vuoden Työtehoteko -palkinnot. Pääpalkinto 5000 euroa meni kehitysvammaisten työllistymistä edistävälle Väylä ry:lle. Kiitospuheessaan yhdistyksen työntekijä Roda Ali Mire muistutti, että vain kolme prosenttia kehitysvammaisista on työelämässä, vaikka iso osa heistä olisi täysin kykeneväisiä työskentelemään ainakin osa-aikaisesti.
“Se, että kehitysvammaisten on vaikea saada töitä, kertoo valitettavasti työnantajien ennakkoluuloista. Tämä palkinto antaa uskoa siihen, että vaikuttamistyötä kehitysvammaisten työllistymisen edistämiseksi kannattaa jatkaa”, hän sanoi.
Kuvassa vas. Sonja Hernesniemi, Weladon Oy (kunniamaininta), Työtehoseuran tj. Teemu Hassinen, vt. Anna-Maija Kirkkari, Väylä ry:n hallituksen pj. Heidi Kotiranta, Suomalainen työ ry:n tj. Katri Viippola ja työntekijä Roda Ali Mire Väylä ry:stä.
Teksti: Miia Savaspuro
Kuvat: Matti Rajala
Kommentoi