Suomalaisen Työn Liitto oli mukana toteuttamassa Suomen ensimmäistä robottiviikkoa. Osana robottiviikon järjestelyjä, osallistuimme tutustumiskäynnille Ruotsin Robotdaleniin. Kyseisessä paikassa tutkitaan ja kehitellään kaupallisia ideoita robotiikan ja automaation saralla. Robotdalenissa on valittu kolme keskeistä strategista aluetta, joiden kautta robotteihin liittyvää tuotteistamista kehitetään.
Ensimmäinen strateginen alue on teollisuusrobotit ja niiden kehitystyö. Toinen kenttätyöhön ja itsenäisiin kulkuneuvoihin liittyvä robotiikka sekä kolmas itsenäisen elämän mahdollistavan teknologian innovaatiolle, kuten vanhusten kotihoitoon liittyvät innovaatiot. Tästä esimerkkinä Giraff Technologies yrityksen Giraff läsnäolorobotti, joka mahdollistaa uudella tavalla vanhuksille jatkaa itsenäistä elämää kotonaan pidempään.
Ruotsin esimerkki innosti miettimään, mikä on Suomen vastaus osana robotisaation kehitystä vai tarvitseeko Suomessa edes miettiä koko aihetta? Kaikki ennusmerkit ilmiselvästi viittaavat siihen, että Suomen pitäisi hypätä mukaan robotisaation kehitykseen ja vauhdilla. Tästä esimerkkinä olkoon vaikkapa se, että vuonna 2012 myytiin lähes 160 000 teollisuusrobottia. Teollisuusroboteista 70 % myytiin Japaniin, Kiinaan, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tämä on osaltaan mahdollistanut sen, että teollisuus on palannut automatisaation avustuksella takaisin esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Nurjana puolena on se, että työpaikkoja ei enää tulevaisuudessa synny automatisoiduille aloille kovinkaan paljon. Ei ainakaan sellaisia, mitä ne olivat aikaisemmin. Esimerkiksi joidenkin tutkimusten mukaan 47 % työpaikoista on vaarassa Yhdysvalloissa robotisaation seurauksena.
Suomen tulevaisuuden osalta olisikin kiireellistä miettiä, mitkä ovat ne vahvuudet ja tulevaisuuden suunnat osana robotisaatiokehitystä, joiden varaan voisimme rakentaa tulevaisuuteemme. Huojentavaa on, että Suomessa on loistava teknologinen osaamiskulttuuri, jonka pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan Suomen tulevaisuutta. Lisäksi meillä on muutamia erittäin vahvoja aloja, joissa olemme kärkimaita.
Suomen robotisaatiostrategia voisi tukeutua kolmeen tukipilariin, jotka ovat vahvoja Suomessa. Ensimmäinen on robotisaation ja pelimaailman yhdistäminen. Toinen on turvaratkaisujen ja digitaalisen turvallisuuden yhdistäminen robotisaatioon. Kolmas tukipilari on terveys ja hyvinvoinnin yhdistäminen robotisaatioon. Näiden kolmen strategisen tukipilarin avulla Suomella on mahdollisuus synnyttää uudenlaista korkean lisäarvoa tuottavaa työtä suomalaisille ja ennen kaikkea rakentaa kestävämpää liiketaloudellista lähtökohtaa valoisammalle tulevaisuudelle. Erityisesti meidän tulisi valmistautua työn muutokseen, jonka yhtenä muutosvoimana teknologisoituva toimintaympäristö, johon myös robotisaatiokehitys kuuluu. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan Suomen robotisaatiostrategiaa ja onkin mielenkiintoista nähdä, mikä sen lopputulos tulee olemaan.
Kommentoi