Miltä suomalaisen työn tila oikeastaan näyttää?

Suomalaisen työn indikaattorin juuret ovat vuonna 2014 aloitetussa Merkityksellisen työn ohjelmassa, jossa tunnistettiin kolme tärkeää tekijää työn merkityksellisyyden osa-alueina: tuottavuus, kestävyys ja osallistavuus. Näiden osa-alueiden kautta syntyy merkityksellinen työ kolmelta eri tasolta tarkasteltuna, eli yhteiskunnallinen, yritys- ja työyhteisötaso.

Tuoreimpien indikaattoritulosten mukaan suomalaisen työn kehitys on ollut erittäin positiivista. Yhteiskunnalliselta tasolta katsottuna työelämä kehittyi erityisen positiivisesti, sillä työllisyysaste on parantunut huomattavasti ja Suomen bruttokansantuotteen (BKT:n) kasvu vauhdittui entisestään ja oli hieman nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Yhteiskunnallisella tasolla heikkoutena oli julkisen velan määrä, joka on kasvanut finanssikriisistä lähtien. Positiivista julkisen velan osalta on kuitenkin se, että velkaantumisen suunnan kehitys näyttää olevan kääntymässä parempaan suuntaan. Yhteiskunnallisen pitkän ajan kehityksen kannalta tärkeää on havainto siitä, että tuloerojen kasvu on säilynyt Suomessa edelleen maltillisena ja työtaisteluiden määrä on pysynyt pienehkönä.

Tähän asti finanssikriisistä lähtien erittäin alhaalla yritysten kehitystä kuvaava indikaattori on viimeisten vuosien aikana osoittanut selvää nousua. Yritysten osalta positiivista kehitystä selittää ennen kaikkea positiivinen talouskehitys ja yritysten markkinaluottamuksen kasvu. Yritysten tuottavuuden vahva kasvu vaikeiden vuosien jälkeen on myös johtanut siihen, että investointien taso on ylittänyt lähtötilanteen eli vuoden 2016 lukemat. Myös kilpailueron kaventuminen yksikkötyökustannusten laskun myötä on vahvistanut yritysten suotuisaa kehitystä kilpailijoihin verrattuna. Yritysten positiivisen kehityksen hidasteena näyttäisi tulosten valossa olevan se, että reaaliset tutkimus ja kehitys -panostukset ovat edelleen heikolla tasolla, sillä kahdentoista vuoden aikana on tapahtunut yli 12 prosentin romahdus. Tämä tarkoittaa 4 000 tutkimustyövuotta vähemmän kuin indikaattorin perusvuonna 2016.

Työntekijöidenkin osalta suomalaisen työn kehitys on ollut suotuisaa. Pitkänajan odotusten osalta työntekijöiden luottamus on erittäin korkealla erityisesti omasta työllisyystilanteesta ja oman työpaikan taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi työntekijöillä on vahva usko työllistymiseen, jos syystä tai toisesta joutuisi irtisanotuksi tai lomautetuksi. Työntekijöiden tuottavuus kilpailijamaihin verrattuna on myös ollut maltillisessa nousussa, joka on vaikuttanut positiivisesti työn tuottavuuden kasvuun. Työntekijöiden osalta heikentymistä oli tapahtunut mahdollisuuksissa vaikuttaa työtahtiin, työnjakoon ja erityisesti työtehtäviin. Tämä voikin olla yksi niistä osa-alueista, johon yritysten johdon tulee reagoida jatkossa, jotta työelämän kehitys jatkuu positiivisella uralla. Työelämän osallistavuuden kehityksen vahvoista puolista voidaan nostaa esille seuraavat asiat:

• palkkaus koettiin kannustavammaksi
• koettiin, että on mahdollisuus osallistua entistä enemmän työpaikan toiminnan kehittämiseen
• työssä on entistä paremmat mahdollisuudet oppia, vaikka koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä onkin laskussa

Mitä tämä tarkoittaa?

Niin tuottavuuden, kestävyyden ja osallistavuuden positiivinen kehitys viimeisen kolmen vuoden aikana on luonut erittäin hyvän ja vahvan pohjan menestyvälle työelämälle. Tämä on vahvistanut yritysten ja työntekijöiden tulevaisuususkoa työelämään ja taloudelliseen vahvistumiseen. Yhteiskunnallisella tasolla työelämän osalta on entistä paremmat mahdollisuudet luoda vakaa toimintaympäristö yritysten menestymiselle ja tukea suotuisaa kehitystä, joka mahdollistaa entistä paremman viihtyvyyden ja vuorovaikutuksen yrityksen johdon ja työntekijöiden välille.

Kehittämisen kohteena paremman ja menestystä synnyttävän tulevaisuuden varmistamiseksi voidaan nostaa esille ainakin seuraavat kaksi asiaa indikaattoriin pohjautuen:

• Suomen julkisen velan taso on edelleen hyvin korkea. Tämän kehityksen suunnan muuttamiseksi on edelleen ponnisteltava, että julkisen velan tasoa saataisiin alemmaksi. Yhtenä tavoitteena voi olla työn määrän ja kattavuuden lisääminen työllisyysastetta nostamalla. Työllisyyden lisäämisen kautta saadaan julkisessa taloudessa säästöjä ja tuloja verotulojen ja työeläkemaksujen muodossa.

• Jotta yrityksillä on mahdollisuus menestyä jatkossakin ja luoda puitteet kestävälle tulevaisuuden liiketoiminnalle, suomalaisten osaamista tulee vahvistaa. Koulutuksen ja työssäoppimisen kautta tulee tarjota työntekijöille mahdollisuutta vahvistaa omaa osaamistaan siten, että jokaisella työssä olevalla tai sinne pyrkivällä on mahdollisuus pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.