Aikamme synti on ahmia voitot ja tuotot jatkuvan talouskasvun uskossa edistämättä yhteiskunnallista hyvää, vaikka siihen on mahdollisuus.
Olen sielultani yrittäjä, kasvanut yrittäjäsuvussa. Uskon siihen, että liike-elämän ja yrittäjyyden edistämisestä kiinnostuneita yrityksiä, yksityishenkilöitä ja organisaatioita yhdistää rohkeus, sinnikkyys ja kova tekemisen tahto. Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneita yhdistää lisäksi myös välittävä rakkaus, toivo ja hyvän kierrättämisen halu. Aikamme synti on ahmia voitot ja tuotot jatkuvan talouskasvun uskossa edistämättä yhteiskunnallista hyvää, vaikka siihen on mahdollisuus.
Yhteiskunnallisen yrityksen tärkein tavoite on kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja ekologisiin ongelmiin. Se käyttää suurimman osa voitostaan näiden tavoitteiden edistämiseen, mikä erottaa sen yhteiskuntavastuusta.
Arvopohjaiset periaatteet voivat näyttäytyä liike-elämän johdolle idealistisina lähtökohtina bisneksen tekemiseen. Silti yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen on kiinnostusta ja Suomalaisen Työn Liiton innovoima merkki leviää yritysten keskuudessa. Rakkaus tehdä tekoja, joilla on merkitystä. Usko saada pysyvää muutosta aikaan käyttäytymisessä, ympäristössä ja arvoissa. Toivo ratkaista yhteiskunnallinen ongelma – ei tuottaa pelkästään vaurautta omistajilleen.
Yhteinen hyvä ja yhteisöön panostaminen voivat onnistuessaan tuottaa pitkällä aikavälillä tulosta. Marttajärjestössämme on kuusitoista maakunnissa toimivaa kotitalousneuvontapiiriä. Osassa harjoitetaan yritysmuotoisesti kotiapua, jonka tarkoituksena on tuottaa varoja yleishyödylliselle järjestötoiminnalle. Marttojen yleishyödyllisellä maineella on merkittävä sija asiakkaiden hankinnassa ja sitouttamisessa. Väestöliittokonsernin liiketoiminnat taas tuottavat merkittävän lisän yleishyödylliselle terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiselle ja tutkimiselle.
Vastuullisuus, eettisyys, avoimuus ja rehellisyys voivat tänä päivänä olla tuottavia, koska yhteiskunnallinen yrittäjyys luo uutta ajattelua ja toimintatapoja. Kaiken perustana tulee kuitenkin olla hyvä liiketoiminta. Kun yhteiskunnallinen yritys joutuu kilpailemaan yhteisillä vapailla markkinoilla, tulee tuotteiden, hinnoittelun ja toimintatapojen olla kunnossa. Kotimaisuuden tai paikallisyhteisöjen olojen kehittämisen, vajaakuntoisten työllistämisen tai kriittisten luonnonvarojen käytön vähentämisen yhdistäminen liiketoimintaan tekee yrityksestä yhteiskunnallisen.
Yhteinen nimittäjä on pyrkimys positiiviseen yhteiskunnalliseen muutokseen. Valtion roolin heiketessä yhteiskunnallisten yritysten merkitys tulee kasvamaan. Niiden ytimessä on asiakkaiden ja henkilökunnan osallistaminen. Työn, tuotteiden ja niiden taustan on oltava yhteiskunnallisessa yrityksessä kestävää, koska toimintaa ohjaavat tietynlaiset arvot. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vapaaehtoisuudesta eikä amatöörimäisyydestä. Myöskään säälillä ei tehdä bisnestä. Himo ratkaista yhteisiä ongelmia, siinä on porkkanaa kylliksi. Sitä saa mitä tilaa.
Kommentoi