Suomessa tehdään vuositasolla julkisia hankintoja noin 35 miljardilla, josta kuntien hankinnat ovat noin 20 miljardia euroa. Jokainen pienempikin kunta ostaa laajan joukon tuotteita ja palveluita kouluruoasta it-palveluihin ja suurista hankinnoista pienhankintoihin. Siksi ei ole yhdentekevää, miten hankinnat suunnataan.
Kuntien tekemien hankintojen arvo on yli 20 miljardia euroa vuosittain ja sen pystyy ohjaamaan kotimaisiin hankintoihin, jos tahtotilaa löytyy. Kuntien valinnoilla on tärkeä vaikutus työpaikkojen syntymiseen. Pian valittavilla kunnanvaltuutetuilla on valta vaikuttaa hankintapäätöksiin kotimaisten tuotteiden ja palveluiden valitsemiseksi kuntastrategiassa tai -ohjelmassa, joka on olemassa yhä useammassa (69 %) kunnassa.
Olet varmaan kuullut, että suomalaisuuden suosiminen on ollut ennätysluvuissa viime aikoina? Niin on myös suomalaisuudesta kertovien merkkien tunnettuus, kuten Avainlippu- ja Design from Finland -merkkien.
Tiesitkö, että Suomalaisen Työn Liitto on perustettu jo vuonna 1912 ja sehän tarkoittaa jo kohta 110 vuoden toiminta-aikaa, kylläpä aika rientää. Liitto perustettiin Tampereella alun perin kotimaisen teollisuuden edistämisviikon eli Suomalaisen viikon järjestämiseksi ja viikkoja järjestettiin useita kertoja vuosien 1913 ja 1975 välillä.
Asuminen on ihmisen elämän perustekijä, jonka pitäisi olla kaikille turvallista ja kohtuuhintaista. Siitä lähtee Asuntosäätiön perustajien asettama tavoite asumiselle: hyvä koti kaikille.
Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Hankintoja tekevät hankintayksiköt, kuten valtion virastot, kunnat ja kuntayhtymät, joiden on kilpailutettava ostonsa hankintalain mukaan.
Miten on mahdollista, että kympillä saa 10 000 työpaikkaa? Väite pohjautuu kansatalouden laskelmiin, joita Suomalaisen Työn Liitto on käyttänyt nostaakseen esiin suomalaisten tuotteiden ja palveluiden ostamisen vaikutukset työllisyyteen. Viesti on toki pelkistetty monimutkaisista panos-tuotos-laskelmiin pohjautuvista laskelmista.
Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksesta selviää, että yhä useammalla kunnalla on hankintoja ohjaava strategia tai ohjelma, peräti 69 prosentilla kunnista. Monet kunnat ovat lisäksi kirjanneet, että ne pyrkivät valitsemaan hankinnoissaan paikallisia tai kotimaisia tuottajia. Hankintapäätökset eivät aina tue paikallista tai suomalaista valintaa, tai ainakaan yrittäjät eivät varauksetta tunnista kuntien keinoja siihen, vaikka monissa asioissa toimijoiden näkemykset ovat lähentyneet toisiaan.
Mikä tekee meistä, Helsingin Seniorisäätiöstä organisaation, joka lunastaa ylpeydellä Yhteiskunnallinen Yritys -merkin yhdeksi omaa toimintaansa kuvaavaksi tunnusmerkiksi? Tämän merkin ansaitsemisessa on kysymys vastuullisuudesta. Pohdimme yhdessä tuota sanaa ja sen merkitystä toiminnassamme. Mitä vastuullisuus tarkoittaa meillä Seniorisäätiössä ja kuinka se ilmenee käytännön toiminnassamme?
Tiedätkö mikä on yhteiskunnallinen yritys tai tunnetko Yhteiskunnallinen yritys -merkin? Jos et, niin et ole yksin. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä merkki on vielä varsin tuntematon etenkin kuluttajien keskuudessa, mutta sen merkitys on sitäkin tärkeämpi.