Yhteiskunnallinen yrittäjyys on tapa tehdä bisnestä – se ei siis ole yritysmuoto, vaan liiketoimintamalli. Tyypillisesti yritys perustetaan halusta tuoda ratkaisu johonkin yhteiskunnalliseen haasteeseen.
Yritysten toiminta on kannattavaa, mutta arvopohjaista ja siksi ne eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa omistajilleen, vaan ohjaavat suurimman osan liikevoitostaan valitsemansa yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamuoto voi olla mikä tahansa: yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.
Tarvitaan uudenlaisia tapoja ja toimintamalleja erityisesti ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi
Suomi on sitoutunut kiertotalouden edistämistavoitteisiin, joissa ympäristönäkökohtien lisäksi haetaan lisää kilpailukykyä uusien innovaatioiden ja matalan kynnyksen työllisyyden kautta. Kiertotalous ja tuotteiden uudelleenkäyttö tarjoavat paljon mahdollisuuksia sekä osatyökykyisten että muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen ja myös yhteiskunnallisten yritysten määrän kasvattamiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluala on voimakkaiden muutostarpeiden keskellä väestön ikärakenteesta johtuen. Hyvinvointipalvelujen turvaamiseen tarvitaan toimintamalleja, jotka haastavat palveluntuottajat lisäämään tuottavuutta, palvelutoiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.
Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on noussut monessa maassa kiinnostuksen kohteeksi erityisesti maaseudun mahdollisuutena kehittää asukkaiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä vastata palvelukysyntään. Etätyön lisääntyminen ja monipaikkaisuus luovat lisäpotentiaalia uusien liiketoimintamallien syntymiselle.
Myös ihmisten arvomaailma muuttuu. Kuluttajien yhä kasvava kiinnostus hyödykkeiden alkuperää ja eettisiä tuotantotapoja kohtaan on merkinnyt yrityksille tarvetta profiloitua markkinoilla. Työmarkkinoiden murros puolestaan vaikuttaa yritysten ja yrittäjyyden monimuotoistumiseen sekä itsensä työllistäjien määrän kasvuun. Nuorille merkitsee yhä enemmän työn merkityksellisyys, sisältö, työyhteisö, vaikuttamismahdollisuudet sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Uuden sukupolven ryhtyminen yrittäjiksi tuonee mukanaan uusista lähtökohdista nousevaa yrittäjyyttä
Yhteiskunnallinen yritystoiminta on pääministeri Marinin hallitusohjelman yksi keino luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden rakentamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi
Työ- ja elinkeinoministeriön viime kesänä asettama työryhmä on valmistellut strategiaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Strategian tarkoituksena on lisätä uusien yhteiskunnallisten yritysten määrää ja tunnettuutta sekä kehittää yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminta- ja vaikuttavuusosaamista.
Tavoitteena on elinvoimainen yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemi, joka osallistuu tehokkaasti yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Yksi strategian keskeisistä tavoitteista on työllistää osatyökykyisä ja muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan joukko koordinoituja toimia, joiden on oltava sekä pitkäaikaisia että katalyyttisiä lyhyellä aikavälillä. Strateginen työ vaatii läheistä vuoropuhelua useiden sidosryhmien kanssa, sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Se vaatii myös pysyvän, erikoistuneen tukirakenteen luomista. Työryhmän esitykset ovat parhaillaan hallituksen arvioitavana.
Yhteisötalouden mahdollisuudet ovat vahvassa nosteessa myös EU-tasolla. Parhaillaan valmistellaan uutta yhteisötalouden toimintasuunnitelmaa (The Social Economy Action Plan). Komissio on julkaissut tiekartan toimintasuunnitelman valmistelusta ja se on kaikkien halukkaiden kommentoitavissa tämän linkin kautta 26.4.2021 saakka.
Työmarkkinaneuvos Tuija Oivo, työ- ja elinkeinoministeriö
Kommentoi