Järjestimme hiljattain Yhteiskunnallisten yritysten päivän Lahdessa ja siellä aiheeseen löytyi jälleen mielenkiintoisia näkökulmia. Saimme esimerkiksi kuulla Elina Wanhapihan esityksessä tutkittua tietoa siitä, mikä motivoi yhteiskunnallisia yrittäjiä ja miksi yhteiskunnallisia yrityksiä ylipäätään on olemassa.
Keskustelimme päivän aikana paljon siitä, mikä on yhteiskunnallisten yritysten rooli nyt ja tulevaisuudessa. Kaikki paikalla olleet olivat sitä mieltä, että yhteiskunnallisten yritysten rooli tulee kasvamaan samalla kun työn tekemisen ja työn teettämisen muodot muuttuvat. Elämme murrosta, jossa yhä suurempi osa bruttokansantuotteesta tulee palveluista ja yhä suurempi osa uusista työpaikoista syntyy palvelualoille. Myös yhteiskunnallisia yrityksiä näyttää toimivan ja niitä näyttää syntyvän eniten juuri palvelualalle. Tässä yhtälössä piilee suuri mahdollisuus.
Puhuimme Lahdessa myös paljon siitä, miten yhteiskunnallisia vaikutuksia tulisi mitata ja miten näitä vaikutuksia voidaan tuoda esille. Saimme kuulla rohkaisevan esimerkin Lahden kaupungilta siitä, että yhteiskunnallisia vaikutuksia on mahdollista sisällyttää julkisiin hankintoihin jopa talouskurimuksessa kamppailevan kuntatalouden aikoihin. Moni oli sitä mieltä, että yhteiskunnallisia vaikutuksia pitää pystyä mittaamaan pidemmällä aikavälillä, kuin mihin on totuttu. Köyhällä ei vanhan sanonnan mukaan ole varaa ostaa halpaa. Siksi on hyvä, että kunnillakin alkaa olla työkaluja arvioida toimintojensa yhteiskunnallisia vaikutuksia hieman pidemmällä ja laajemmalla perspektiivillä. Direktiivien ja kansallisten lakien taakse on turha mennä enää piiloon sanomalla etteivät ne anna mahdollisuutta tarkastella muuta kuin hankintahintaa. Kyllä ne antavat. Kysymys on enemmänkin tahtotilasta.
Minä ainakin tahdon veronmaksajana ratkaisuja, joiden yhteiskunnallinen jalanjälki on mahdollisimman positiivinen. Jää sitten kestävän kehityksen hengessä jotain hyvää seuraavillekin sukupolville.
Kommentoi