Työttömien määrä on noussut huolestuttavasti viime vuoden keväästä lähtien ja on yli puolet enemmän kuin viime toukokuussa. Erityisesti yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden osuus on kasvanut erityisen paljon. Nyt on hyvät neuvot ja digikäytännöt tarpeen.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 416 900 työtöntä työnhakijaa. Se on 206 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 69 800, mikä on 7 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 134 600 eli 45 100 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.
Työttömien määrä on noussut huolestuttavasti viime vuoden keväästä lähtien ja on yli puolet enemmän kuin viime toukokuussa. Erityisesti yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden osuus on kasvanut erityisen paljon.
Vaikka nykyisten työttömyyslukujen takana on peri harmillinen koronan aiheuttama talouteen vaikuttava äkkipysäytys, jo aiemmin tehty Suomalaisen Työn Liiton tutkimus* osoittaa selkeästi sen, että työntekijät kokevat, ettei heidän osaamistaan tunnisteta ja hyödynnetä täysin. Peräti kaksi kolmasosaa suomalaisista on sitä mieltä, etteivät työnantajat tunnista työntekijöidensä vahvuusalueita tarkasti. Erityisesti miehet (71 %) kokevat näin hieman useammin kuin naiset (68 %).
Työmarkkinoita vaivaava kohtaanto-ongelma on yrityksille ollut tuttu riesa jo aiemmin, joka oireilee osaaja- ja tekijäpulana tulevaisuudessa entistäkin voimakkaammin. Tunnistettua tai ei, osaaminen on joka tapauksessa murroksessa, kun työelämä monipuolistuu ja monimutkaistuu entisestään. Koska työntekijät joutuvat yhä useammin arvioimaan oman osaamisensa, he tarvitsevat osaamisen hallintaan ja esille tuomiseen työkaluja. Kun on mahdollista tunnistaa oman osaamisen vahvuudet ja heikkoudet sekä niiden kehittäminen, mahdollisestaan myös työntekijän tuottavuuden kasvu ja työmarkkina-arvon nostaminen. Parhaimmillaan osaamisen parempi hyödyntäminen johtaa lisääntyviin innovaatioihin, teknologiseen kehitykseen sekä työn tuottavuuden ja talouden kasvuun.
Uusimman tekniikan ja vastuullisen liiketoiminnan yhdistämisellä voi saada yhteiskunnassamme paljon hyvää aikaan. Ihmisläheinen toimintatapa ja tekniikan hyödyntäminen ovat sopusointuinen yhdistelmä, jolla voidaan saattaa työvoiman ja osaamisen kysyntä ja tarjonta paremmin yhteen. Uusien digitaalisten työkalujen ja toimialoja ylittävien toimintamallien hyödyntämisellä voidaan ratkoa näitä pullonkauloja ja tuoda työvoiman ja osaamisen kysyntä ja tarjonta paremmin yhteen.
Tästä hyvänä esimerkkinä on tamperelainen BearIT Oy, joka hyödyntää uusinta tekniikkaa ja ihmislähtöistä toimintatapaa panostaessaan työntekijöiden osaamisen kartoittamiseen niin omassa toiminnassaan rekrytointien osalta, kuin heidän osaamiskartoitustyökalunsa kautta. BearIT on voittanut merkittäviä kilpailutuksia, joissa ne ovat auttaneet ELY-keskuksia kartoittamaan työttömien työnhakijoiden osaamista ja sitä kautta paremmin löytämään heille sopivaa työtä.
BearIT:n pilotoimat ratkaisut ja yhteistyö ELY-keskusten kanssa ovat erinomainen esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä ja siitä, miten työllisyyden kohentaminen vaatii yksityisten, teknologiaintensiivisten yritysten osaamisen hyödyntämistä. Tuloksia ei synny pelkästään viranomaistoimin. Se on samalla myös esimerkki rohkeasta uudistamisesta, eli sellaisesta innovaatiotoiminnasta, jolla on perimmäisesti yhteistä hyvää tuottava tavoite – tässä tapauksessa pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Yhä useammat yritykset, kuten BearIT, toimivat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mallin mukaisesti eli investoivat voittonsa pääosin takaisin toiminnan kehittämiseen ja yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen – esimerkiksi työllisyystoimintaan.
Teemu Karhu, toimitusjohtaja, BearIT Oy
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto
*Made by Finland -tutkimus, 2017, Taloustutkimus (N 2219)
Kommentoi