Suomalaisen Työn Liiton 4 500 jäsenyrityksestä liki viidennes ilmoittaa julkisen sektorin yhdeksi asiakasryhmäkseen. Julkisen sektorin vuosittaiset hankinnat ovat suuruudeltaan noin 35 miljardia euroa ja työllistävät arviomme mukaan satojatuhansia suomalaisia. Julkinen sektori on siten yksi tärkeä keino vaikuttaa suomalaisen työn hyvinvointiin ja menestymiseen.
Myös julkisella sektorilla voidaan ostaa työtä Suomeen ja liiton tahtotilana onkin, että kuntastrategioissa ja niiden ohjaamissa hankinnoissa painotettaisiin vastuullisia valintoja työllisyyden ja yrittäjyyden puolesta.
Julkiset hankinnat voivat edistää suomalaista työtä sekä yritysten mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Hinnan rinnalla on huomioitava laatu ja vastuullisuus sekä sosiaaliset ja eettiset kriteerit, kuten työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen tai heikommassa työmarkkinatilanteessa olevien työllistäminen. Näiden tekijöiden huomioiminen parantaa vastuullisten suomalaisten yritysten mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. Erilaiset työllisyystavoitteet ovat toteutettavissa entistä suoraviivaisemmin – työllisyyden edistäminen hankintakriteerinä pitäisi ottaa rohkeammin käyttöön. Suora- ja pienhankinnat tulisi nekin mahdollisuuksien mukaan kohdistaa suomalaisiin yrityksiin ja suomalaiseen tuotantoon, ja hankinnat ylipäänsä toteuttaa sen kokoisina, että pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät osallistumaan kilpailutuksiin.
Yritysten kannattaa olla aktiivisia ja osallistua kilpailutuksiin, seurata hankintakanavia sekä kertoa hankintavastaaville proaktiivisesti omista palveluistaan ja innovaatioistaan. Aktiivinen vuoropuhelu hankinnan eri vaiheissa auttaa kumpaakin osapuolta tekemään asiat entistä paremmin.
Monissa suurissa kaupungeissa ja kunnissa käytetään jo nyt hyvällä menestyksellä hankintalain sallimia joustoja. Esimerkiksi Espoon kaupunki on ottanut käyttöön niin sanotut ranskalaiset kilpailutukset, joissa hinta määritellään ensin, ja itse kisan ratkaisevat laatutekijät. Myös lähiruokaa on onnistuttu suosimaan eri puolilla Suomea määrittelemällä laatukriteerit tarkasti. Työllisyyden edistämistä osana hankintoja on kokeiltu pilottiprojekteissa ja tämä keino pitäisi ottaa käyttöön laajasti. Hyvistä käytännöistä olisi vieläpä syytä pitää ääntä, eli kertoa onnistuneista hankinnoista ja niiden vaikuttavuudesta omalla alueella, jotta hyvä kello kuuluisi omaa kunnantaloa kauemmas.
Kotimaisia ja paikallisia hankintoja tehdään jo nyt merkittäviä määriä, mutta niiden seuranta ja vaikuttavuudesta kertominen niin kunnan sisällä kuin ulkopuolellakin on vähäistä. Me suorastaan janoamme kuulla hyviä uutisia epäonnisten hankintojen sijaan, ja oppia niistä suomalaisen työn hyväksi.
Tero Lausala
toimitusjohtaja
Suomalaisen Työn Liitto
Kommentoi