Vuosi 1965. Kekkonen teki matkan Tunisiaan, ja kiipesi siellä palmuun. Anna-Leena Härkönen, Mikael Jungner, Johanna Vuoksenmaa ja Jarit Sillanpää ja Sarasvuo syntyivät. Suomalaiset kuuntelivat Yyterissä vieraillutta Rolling Stonesia, Katri Helenaa ja Irwin Goodmanin Työmiehen lauantaita. Sean Connery tähditti neljättä Bond-elokuvaansa Pallosalama. Samana vuonna syntyi myös Avainlippu.
Avainlipun syntyyn vaikutti valtiovalta. Huhtikuun lopussa Johannes Virolaisen johtama hallitus päätti perustaa Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan. Valtuuskunnan tehtäväksi tuli suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, jotka lisäisivät sekä elinkeinoelämän että yksittäisten kuluttajien kotimaisten tuotteiden käyttöä.
Avainlipun tarina alkoi samalla tavoin kuin niin monen brändin tarina nykyisinkin: mainostoimiston pöydältä, mainostoimisto Erva-Latvalan graafikon Olavi Reinilän toimesta. Suunnittelusta kampanjan aloitukseen ei kestänyt kauan. Huhtikuussa perustetun valtuuskunnan ensimmäinen kuluttajakampanja alkoi jo juhannuksena. ”Osta suomalaista – se on kaikki kotiinpäin” kuului ensimmäisen Avainlippu-kampanjan slogan.
Kymmenen vuotta Avainlippu oli kampanjatunnus, ja vuonna 1975 merkkiä alettiin myöntää hakemuksista tuotteille – merkistä tuli siis virallinen alkuperämerkki. Palveluille Avainlippua on myönnetty vuodesta 1995, mutta tänä päivänä jo puolet Avainlippu-yrityksistä on palveluyrityksiä. Palvelut työllistävät Suomessa yhä enenevässä määrin, joten luonnollista on, että tämä näkyy myös Avainlipun käytössä.
Avainlipun pääviesti on vuosikymmenet pysynyt muuttumattomana: Avainlipusta tunnistat suomalaisen työn. Merkki kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa. Myös kriteerit ovat pysyneet samana. Pysyvyys sekä merkin ulkoasussa että viesteissä on vahvistanut merkin asemaa kuluttajien mielissä. Merkki tunnetaan, ja se vaikuttaa ostopäätöksiin. Tutkimuksemme mukaan 92 % kaikista kuluttajista tuntee merkin, ja 69 % sanoo, että Avainlippu vaikuttaa ostopäätöksiin positiivisesti. Avainlippua kantaa huhtikuussa 2015 lähes 3000 tuotetta, tuoteryhmää tai palvelua. Käyttäjien kirjo on suuri, yrityksiä on kaikilta toimialoilta. On valmistavan teollisuuden yrityksiä, palveluyrityksiä, isoja, pieniä, b-to-b -yrityksiä.
Tällä hetkellä suomalaisuutta arvostetaan. Se on asia, jota ei haluta piilotella, vaan siitä ollaan ylpeitä. Elämme globaalissa maailmantaloudessa, jossa myös rohkea kansainvälistyminen on äärimmäisen tärkeää. Se ei kuitenkaan poista sitä, ettemme voisi olla samalla aikaa hieman rinta rottingilla siitä, mitä kaikkea me osaamme. Avainlipun juhlavuosi on hyvä syy kääntää katseita tähän osaamiseen.
Me juhlimme kesällä Avainlipun viittäkymmentä merkillistä vuotta kiertueella ympäri Suomen, Helsingistä Ouluun, Vaasasta Kuopioon, yhdessä jäsenyritystemme kanssa. Haluamme muistuttaa Avainlipusta, mutta vielä tärkeämpää meille on muistuttaa Avainlippua kantavista yrityksistä ja niiden työllistävästä vaikutuksesta. Jokainen meistä voi valita suomalaista työtä, isommissa tai pienemmissä ostopäätöksissä – ja näillä valinnoilla on merkitystä.
Mitä muuta tapahtui vuonna 1965? Vuoden 1965 joulukuussa tehtiin lakiesitys siitä, että eduskuntavaalien ajankohta siirrettäisiin pysyvästi heinäkuusta keväälle. Tämä viikko on tärkeiden valintojen aikaa, joilla voidaan vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen. Pienempiä päätöksiä, yhteiskunnalle hyvää tekeviä valintoja suomalaisen työn puolesta, voikin sitten tehdä joka viikko.
Lue lisää Avainlipun juhlavuodesta kampanjasivustolla suomiplussalle.fi
Kommentoi