Teimme vastuullisuuskyselyn jäsenyrityksillemme kevään 2022 aikana. Kyselyyn vastasi 258 yritysten edustajaa, jotka kertoivat näkemyksensä siitä, mitä konkreettisia toimia yritykset ovat tehneet vastuullisuuden edistämiseksi, mitkä vastuullisuusteemat ovat erityisen tärkeitä yritysten liiketoiminnan kannalta ja tukevat kasvua tulevina vuosina, sekä missä vastuullisuusteemoissa liiton tulisi tarjota tukea ja tietoa jäsenyrityksilleen.
Suomalaisen Työn Liiton kuntapäättäjille suuntaamassa tilaisuudessa esiteltiin erilaisia tapoja huomioida suomalaiset ja paikalliset yritykset julkisten hankintojen kilpailutuksissa. Kuntapäättäjille tarjoiltiin vinkkejä asioista, joita on tarpeen huomioida hankintastrategiaa laatiessa. Onnistuneiden hankintojen tekeminen edellyttää ajantasaista hankintastrategiaa.
Suomalaisuutta kannattaa hyödyntää kansainvälisillä markkinoilla. Avainlippu- ja Design from Finland -merkit ovat oiva tapa linkittyä positiiviseen Suomi-brändiin.
Nykyisin vastuullisuutta ei voi välttää. Se tunkee esiin mainoksissa, mainoslauseissa, markkinoinnissa, uutisissa, yritysten verkkosivuilla ja ihmisten keskusteluissa. Vastuullisuus herättää tunteita. Suomalaisen Työn Liitossa puhumme aktiivisesti vastuullisuuden merkityksestä.
Olet varmaan kuullut, että suomalaisuuden suosiminen on ollut ennätysluvuissa viime aikoina? Niin on myös suomalaisuudesta kertovien merkkien tunnettuus, kuten Avainlippu- ja Design from Finland -merkkien.
Ainoastaan hinta ratkaisee, on usein kuulunut lausahdus, kun puhutaan julkisten hankintojen kilpailutuksista yritysten edustajien kanssa.
Suomalaisen Työn Liiton käyttämä 10 euroa enemmän kuukaudessa kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin tarkoittaa vuositasolla 10 000 työpaikkaa -väite on suunnattu suomalaisille kuluttajille. Väite pohjautuu kansatalouden laskelmiin, joita Suomalaisen Työn Liitto on käyttänyt nostaakseen esiin suomalaisten tuotteiden ja palveluiden ostamisen vaikutukset työllisyyteen. Viesti on toki pelkistetty monimutkaisista panos-tuotos-laskelmiin pohjautuvista laskelmista.
Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Hankintoja tekevät hankintayksiköt, kuten valtion virastot, kunnat ja kuntayhtymät, joiden on kilpailutettava ostonsa hankintalain mukaan.
Miten on mahdollista, että kympillä saa 10 000 työpaikkaa? Väite pohjautuu kansatalouden laskelmiin, joita Suomalaisen Työn Liitto on käyttänyt nostaakseen esiin suomalaisten tuotteiden ja palveluiden ostamisen vaikutukset työllisyyteen. Viesti on toki pelkistetty monimutkaisista panos-tuotos-laskelmiin pohjautuvista laskelmista.
Joka vuosi kysymme jäsenyrityksiltämme, miten olemme onnistuneet tehtävässämme ja miten voisimme kehittää toimintaamme. Toivomme jäsenyrityksiltämme mahdollisimman rehellistä palautetta, jotta toimintamme tukisi parhaalla mahdollisella tavalla jäsentemme tuotteiden, palveluiden ja suomalaisen työn valitsemista nyt ja tulevaisuudessa.