Julkiset hankinnat vaikuttavammaksi ja julkinen talous kestävämmäksi -ajatus herätti paljon keskustelua mediassa ennen kuin maailma pysähtyi ja korona-aiheiset uutiset nousivat lähes ainoiksi uutisaiheiksi.
Nykyisen koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi on vaikea muistaa, että kuluttaminen on ollut pitkään muutoksessa. Erilaiset trendikatsaukset ja kulutustottumuksia käsittelevät raportit ovat puhuneet yksilöllisyyden korostumisesta, merkityksellisyyden etsimisestä ja paikallisuuden noususta globalisoituneessa maailmassa. Se, kuinka kuluttajien käyttäytyminen muuttuu nykyisessä poikkeustilanteessa ja koronaviruspandemian jälkeisessä maailmassa, on miljoonien eurojen kysymys, johon jokainen yritys maailmassa haluaisi saada vastauksen.
Koronatilanteessa yritykset ovat ahtaalla, kun kassavirrat tyrehtyvät. Lomautukset vavisuttavat ihmisten taloutta ja epävarmuus on vallitseva tila. Näinä aikoina on erityisen tärkeää, että kohdistamme ostomme suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Jos jokainen suomalainen ostaisi 10 eurolla kuussa suomalaisia tuotteita ja palveluita, voisimme säilyttää jopa 10 000 työpaikkaa. Mutta mihin tämä laskelma perustuu?
Suomalainen työelämä on ollut useamman vuoden positiivisessa myötätuulessa, mutta viime aikoina talouden kehittymisen ympärille on alkanut kertyä tummia pilviä. Niin yritysten kuin työntekijöiden luottamus talouteen ja työmarkkinoihin on heikentynyt ja kilpailukyvyn kasvu suhteessa kilpailijamaihin on tasaantunut.
Suomalaisen Työn Liiton viestin ydin on jo yli vuosisadan ollut ”suosi suomalaista”. Viestin ajatus on, että suomalaisten tuotteiden ja palveluiden suosiminen mahdollistaa työpaikkojen synnyn Suomeen. Suomalaisen suosimisen ajatus pohjautuu panos-tuotostutkimuksen laskelmiin siitä, kuinka kotimaassa tuotettu palvelu tai tuote vaikuttaa kansantalouteen ja työpaikkojen syntyyn. Viestin sisältö ei ole muuttunut aikojen saatossa, mutta voi kysyä, onko viesti enää ajankohtainen ja paikkansapitävä.
Suomalaisen Työn Liitto on pitkäjänteisesti kehittänyt Suomalaisen työn indikaattoria, jonka tarkoitus on kuvata kokonaisvaltaisesti suomalaisen työn tilaa tilastojen valossa.
Suomalaisen Työn Liiton kehittämän Suomalaisen työn indikaattorin mukaan vuonna 2018 suomalainen työelämä oli noususuhdanteessa. Taantumasta oli toivuttu ja taloudessa ja työelämässä oli nostetta.
Lähes kolmannes suomalaisista aikoo käyttää tänä jouluna vähemmän rahaa kuin vuosi sitten. Tiedostavan kuluttamisen trendi vahvistuu.
Mitkä kriteerit nousevat ensimmäisenä mieleen, kun yrityksen hankinnoista vastaava tekee hankintapäätöksen? Usein sanotaan, että asian ratkaisee vain ja ainoastaan hinta. Totuus voi olla tarua ihmeellisempää, sillä yrityshankkijoilla on muitakin perusteita hankintojen tekemiseen.
Monista tuntuu, että maailma muuttuu todella nopeaan tahtiin. Muutoksen yhteydessä puhutaan usein kuluttajien arvopohjaan vaikuttavista muutosvoimista. Selvitimme, miten kulutustottumukset muuttuvat ja minkälaisiin valintoihin ne ohjaavat kuluttajia nykyisessä kasvavan tarjonnan maailmassa.