Suomalaisen Työn Liiton workshop-tilaisuuksissa oli tunnelmaa ja tupa täynnä kun tj. Mikael Jungner (Kreab Oy), professori Anne Stenros (Aalto-yliopisto), pj. Teresa Kemppi-Vasama (Kemppi Oy ja Suomalaisen Työn Liitto), tj. Mika Pirttivaara (Rapid Action Group Oy), kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen (VM), tj. Petteri Kolinen (Design Forum Finland) ja tutkimuspäällikkö Jokke Eljala (Suomalaisen Työn Liitto) pistivät paneelikeskusteluissa parastaan ja tempasivat yleisön mukaan tärkeisiin aiheisiin: Ihmiskeskeisyys tuottavuuden ja tuloksen tekijänä ja Asiakaskeskeisyydellä menestykseen.
Ihmiskeskeisyys tuottavuuden ja tuloksen tekijänä
Aamupäivän paneelikeskustelu sai intohimoisen alun, kun Mikael Jungner aloitti lempiaiheestaan empatiasta. Yleisö kuunteli haltioituneena, miten empatia saa ihmiset toimimaan ja vuorovaikutuksen luistamaan öljyn tavoin. Yksinkertaisuudessaan empatia on luottamista toisiin ihmisiin ja sitä, että kykenee tunne- ja älyllisellä tasolla astumaan toisen saappaisiin. Empatia on siten Mikaelin mukaan asiakaskeskeisyyttä ja sitä pystyy myös harjoittelemaan.
Anne Stenrosin puheenvuoroissa riitti räväkkyyttä sekä tunnetta hänen tuodessaan esille naisten nousevaa asemaa tulevalla vuosikymmenellä sekä heart-to-heart (h2h)-ajattelua, jossa liiketoimintaa ei nähdä enää perinteisenä b-to-b- tai b-to-c -toimintana. Anne ennusti, että hierarkiat tulevat häviämään ja yhteisöt voittavat. Hän uskoo vahvasti platform-organisaatioihin, joissa ihmiset kohtaavat tasavertaisina. Tulevaisuudessa on myös tärkeää, miten kiinnostava yrityksen brändi on ja miten pystyy rakentamaan ennen kaikkea humaanin brändin. Anne puolusti tavallisia nuoria ja heidän pärjäämistään huippuvetoisessa ja -hakuisessa maailmassa. Huippuja ihannoidaan ja kaikessa haetaan huippua, mutta Anne muistutti, että huippuhomma voi olla lopulta koiran hommaa. Omassa yhteisössä ja tehtävässään voi yhtä lailla olla huippu, kuten omassa elämässäänkin.
Samaa ihmislähtöistä näkemystä edusti myös Teresa Kemppi-Vasama, joka esitti, mitä asiakaskeskeinen merkitystyö on ihmisten ja laitteiden maailmassa teemallaan ”business is between people”. Hän toi omasta organisaatiostaan Kempistä esille kaksi näkökulmaa: human-tech ja human-touch. Laitteiden tulee olla helppokäyttöisiä, mutta myös ihmisten tulee olla helposti lähestyttäviä ja hyviä tyyppejä, joilla on inhimillinen dna. On osattava huomioida niin hitsauslaitteiden käyttäjä, ostaja kuin yrityksen ylin johtokin. Työtä tehdään sydämellä ja esimerkiksi mentorointi tehdään muodostamalla eri-ikäisiä työpareja, jolloin osaamista voidaan ammentaa kokeneilta nuorimmille. Avoimuus ja itsetuntemus ovat myös tärkeitä tekijöitä, sillä se mahdollistaa Teresan mukaan omien vahvuuksien löytämisen sekä itsensä että muiden johtamisen.
Teresan sanat sytyttivät yleisön joukossa jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlundin tuomaan esimerkkejä urheilumaailmasta, jossa johtamisen luonne myös muuttuu. Erkka peräänkuulutti johtamisessa kannustamista, motivointia ja toisten ihmisten auttamista, jotta oppii tuntemaan paremmin myös itsensä. Jääkiekossa huipputiimit ovat itseohjautuvia ja muodostuvat ahkerista huippuyksilöistä. Näistä eväistä syntyikin viihdyttävä keskustelu panelistien ja yleisön välillä, kun mietittiin kannattaisiko sittenkin palkata ennemmin keskiverto- tai mukavuudenhaluisia työntekijöitä työskentelytapojen kehittämiseksi.
Mika Pirttivaara havainnollisti rikastuttavan vuorovaikutuksen merkityksen käytännön harjoitukseen asti, minkä jälkeen tunnelma oli entistäkin vapautuneempi. Menestyjillä huomattiin olevan yhteinen tarkoitus ja yhdessä opitun kautta on mahdollista siirtyä uudelle oppimistasolle.
Asiakaskeskeisyydellä menestykseen
Iltapäivän asiakaskeskeisyys-workshopissa Virpi Einola-Pekkinen avasi kuulijoille valtionhallinnon toimintakulttuurin ja -tapojen uudistusta, jossa hallinnon olemassaolon oikeutuksena ja lähtökohtana on asiakas. Asiakkaan tarpeet eivät kuitenkaan kunnioita hallinnollisia rajoja ja Virpin mukaan digitalisaatiossa onnistuminen edellyttää kaikenlaisten rajojen ylittämistä. Valtionhallinnossa ollaankin ottamassa käyttöön joustavia ja kokeilevia, nopeasti käyntiin ja maaliin saatavia valmistelutapoja. Tällaisille työskentelytavoille on yhteistä mm. epävirallisuus, spontaanius, itseohjautuvuus ja ei-hierarkkisuus. Toiminnasta halutaan tehdä mahdollisimman avointa luopumalla turhasta byrokratiasta ja työvaiheista.
Petteri Kolisen esittelemät teesit toivat keskusteluun identiteetin, joka on johtamista, mutta toisaalta ilman selkeää identiteettiä ei pysty johtamaan. Identiteetti on läsnä kaikkialla ja sen tulee olla holistinen, eli saada ihmiset ja oma henkilöstö mukaan. Erottuva, ihmisiä puhutteleva tarina ja identiteetti ovat entistä tärkeämpiä globaalissa maailmassa. Identiteetti on yrityksen ydin, mutta brändi muodostuu asiakkaiden mielissä. Yrityksen identiteetti ja brändi ovat sisäsyntyisiä, eivätkä ne voi olla kakunkuorrutetta.
Jokke Eljala esitti puolestaan miten päästä satunnaisuudesta jatkuvaan menestykseen. Tulevaisuuteen on pyrittävä varautumaan, jotta asioihin voidaan reagoida nopeammin. Yrityksen strategian ytimessä ja toiminnan keskiössä tulee olla asiakasymmärrys. Asiakkaan tulevaisuuden tarpeet on pyrittävä ennakoimaan, jotta niihin voidaan vastata paremmin. Asiakas on sitoutettava mukaan tuote- ja palvelukehitysprosesseihin ja yhteistyön tavoitteena on rakentaa lojaalisuuteen pohjautuva suhde, josta on hyötyä kaikille osapuolille.
Molemmat keskustelutilaisuudet kiteytyivät upeisiin graafisiin piirroksiin, jotka Raguel Benmergui fasilitoi käsin. Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille hienoista ja lämminhenkisistä keskusteluista!
Kommentoi