Messuosastot kansainvälisillä messuilla ovat olleet jo vuosia toinen toisiaan upeampia. Pienen maan edustajana olen kiertänyt monilla kansainvälisillä messuilla kuin ”Liisa Ihmemaassa”. Kannattaako moiseen ryhtyä?
Kun osastojen seinät kohoavat kohti hallin kattoja. Kun osastot levittäytyvät korttelien alueella. Kun osastojen kulkuaukoissa seisovat tummiin pukuihin sonnustautuneet herrasmiehet. Kun osastoilla on solissut vesi ja viheriöineet teini-ikäiset puut. Kun kimalluksella, loistolla, hulppeilla puitteilla ei ole ollut kuviteltavissa oleviakaan rajoja. Ja tällaisia osastoja valtavan kokoinen halli toisensa perään! Pystyykö ja kannattaako suomalaisen edes yrittää muka jotain vastaavaa?
Kannattaa. Mutta ei yksin, eikä omin voimin, eikä ilman tunnetta. Tämä on ajatus, joka on vain vahvistunut vuosien varrella ja asiakkailta kuulemieni kymmenien tarinoiden perusteella. On merkitystä, mihin halliin päätyy. Muuten voi mennä koko valtava investointi täysin hukkaan. Olet väärässä hallissa, pahimmillaan viimeisessä rivissä – siellä missä on vaikea kuvitella, että muutaman sadan metrin päässä on täysin toinen maailma kristallin loisteineen.
Hyödynnä kontaktit. On olemassa ihmisiä, joilla on suhteita eri messuorganisaatioihin. Ja vaikka se suomalaista kirpaiseekin, niin siten se vaan tuntuu maailmalla olevan, että suhteilla sinne pääsee.
Meidän suomalaisten pyhät arvot, kuten tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja luotettavuus…hip hei. Tiedätte Sami Hedbergin sketsin jonottamisesta lentokentällä. Sama juttu messuilla. Siellä saa jonotella pari sukupolvea ihan rauhassa ja manailla huonoa sijaintiaan, jos tuudittautuu odottelemaan kuuta nousevaa. Tutustu oikeisiin ihmisiin, verkostoidu, esittäydy, ehdota, kysy. Löydät kyllä lopulta ihmiset, jotka avaavat sinulle ovia ja auttavat eteenpäin. Mutta se vaatii myös sinulta työtä, viitseliäisyyttä, aitoa paloa ja halua. Niin kuin yrityselämässä muutenkin.
Luo, tee, rakenna, innostu ja järjestä yhdessä. On muutamia suomalaisia brändejä, jotka kiinnostavat jo globaalisti omana itsenään, mutta vain muutamia. Kannustan luomaan yhdessä erilaisia kiinnostavia konsepteja. Se ei tuo välttämättä omaa brändiäsi esiin yhtä selkeästi, kuin perinteinen oma messuosasto, jossa logosi kimmeltää ylimpänä ja tuotteesi pörhistelevät parhaimmissaan. Mutta kuulkaas kun se kävijä on nähnyt toinen toistaan upeampia ja ehjiä elämyksiä jo 4 kilometrin matkan. Satoja osastoja toistensa perään, brändejä brändien perään. Miten hän jaksaisi kiinnostua siitä yhdestä, sinun kulta-aarteestasi kaiken keskellä? Se on kuin selaisi yritysten kotisivuja peräjälkeen. 50. kohdalla jo puuduttaa, 500. puhumattakaan.
Luo elämys, keidas, jotain sellaista, joka jää mieleen. Kokeilimme tätä Suomessa, Habitaressa vuonna 2016, kun 72 jäsenyritystämme rakensi ensimmäistä kertaa 360 neliön kokoisen suomalaisen kodin. KOTI oli uudenlainen kokonaisuus, joka houkutti kävijöitä, jäi monelle mieleen, innosti yrityksiä yhteistyöhön messujen jälkeenkin ja josta yhä puhutaan. KOTIA seurasi KOTI 2.0. eli suomalaisen kodin mielenmaisema eri luontoteemoineen. 400 neliötä hankea, metsää, lunta, kaamosta, niittyä, merta ja keskellä tori. Myös kansainväliset messuvieraat olivat haltioissaan.
Kävelin viime viikolla pari päivää Habitarea ympäri ja iloitsin monen yrityksen upeasta ilmeestä. Mutta kaipasin myös elämystä, jotain aitoa kokemusta, joka painuisi mieleeni. Jotain, minkä muistaisin vielä vuosien päästä. Pieniä hyviä kokemuksia ja tunnelmia kyllä, mutta isoa ihastusta en itselleni tänä vuonna löytänyt. Toivottavasti moni teistä kuitenkin löysi!
Tällä viikolla on Lontoossa Design Week ja sen osana 100% Design messut. Odotan innolla, että pääsen kokemaan, mitä kahdeksan suomalaista yritystä on saanut aikaan. Jäsenyrityksemme Tapio Anttila Collectionin Tapio ja Arja Anttila ovat saaneet aikaan yhteistyön, jonka hedelmän näkemistä ja kokemista odotan ilolla ja ylpeydellä. Tapio ja Arja tekivät juuri sen mihin uskon. Heillä on erinomainen kontakti olemassa eli ne elintärkeät suhteet Lontooseen. He kutsuivat mukaan muita yrityksiä ja ovat nyt luoneet A Sense of Finland -kokonaisuuden, jossa kertovat meidän suomalaisten luontosuhteesta ja paljastavat siten tärkeän osan onnellisuuttamme. Uutinen onnellisimmasta maasta maailmassa kun on kiirinyt.
Kävijät voivat aistia ääntä, estetiikkaa, koskettaa esineitä, haistaa ja maistaa palan suomalaisuutta keskellä syksyistä Lontoota. Osastolle rakentuu Polar Life Housen/Honkatalojen paviljonki, joka kasvaa autenttiseksi suomalaiseksi tilaksi Tapio Anttila Collectionin kalusteilla. Molemmat yritykset keskittyvät kestävien, hyvinvointia tarjoavien ja terveellisten asumisolojen tarjoamiseen. Kodin lattioilla voit tassutella Timberwisen kotimaisella parketilla, KELOSOUND®in kauniit kelopuut soittavat rentouttavia ja värähteleviä luonnon ääniä, jotka kutsuvat halaamaan ja kuuntelemaan. Gradon portaita voit leijailla latvojen tasalle. Mukana ovat myös Showroom Finland, Magisso ja GOF. Osaston on kuratoinut Tapio Anttilan johdolla suomalais-brittiläinen designer Hanna Laikola, joka on tuonut konseptille Briteissä jo ennakkoon valtavan näkyvyyden. Messuorganisaatio on nostanut kokonaisuuden esille näkyvästi jo verkkosivuillaan.
“A sense of Finland. This is how to fall in love with Finnish design.” Koska rakastua pitää. Vähintäänkin ihastua. Ilman tunnetta ei kukaan jää mieleen, eikä tehdä yhtäkään ostopäätöstä. Näin uskon.
Otsikossa siteeraan kansainvälisesti palkittua, globaalisti työskentelevää luovaa johtajaa Timo Kiurua, joka oli puhumassa taannoisessa Design from Finland -tilaisuudessamme. Lukusuositus Timo Kiurun uutuuskirjaan Päiväkirja luovuudesta ja luopumisesta. Kirjassaan Timo ravistelee meitä siitä, että suomalainen vaatimattomuus ei toimi missään muualla kuin Suomessa. ”Anna itsellesi lupa haluta olla maailman paras”, rohkaisee Timo. Ei meidän tarvitse, eikä kannata luopua siitä, mitä me olemme, tai yrittää olla jotain muuta. Mutta näyttäydytään maailmalla yhdessä, ylpeästi, aidosti ja tunteisiin vetoavasti – uskon että maailma rakastaa takaisin.
Kirjoittaja Johanna Lahti
Kommentoi