Kun puhumme tulevaisuudesta, ymmärrämmekö tarpeeksi hyvin eri teollisuudenalojen taustalla vaikuttavat suuret trendit. Onko keskustelu digitalisaation vaikutuksista saavuttanut keskeiset toimijat, ja onko tarvittaviin toimiin ryhdytty ajoissa? Millainen rooli Suomelle sopisi parhaiten: ollaanko rohkea edelläkävijä, tehokas hyödyntäjä vai vaitonainen perässähiihtäjä?
Digitalisaatio voidaan hyödyntää meillä Suomessa, pienessä notkeassa maassa, kilpailueduksi. Siihen tarvitaan laajaa ymmärrystä, miten eri teollisuusalojen trendit yhdistettynä tulevaisuuden teknologioihin synnyttävät uutta liiketoimintaa. Mutta myös asennemuutosta kaivataan. Yhdessätyöskentely organisaatiorajojen yli sekä eri alojen ennakkoluuloton yhteistyö voisi tuottaa tarvittavia uusia toimintamalleja, innovaatioita, tuotteita, palveluja ja yrityksiä. Nyt tarvitaan rohkeutta tavoitella jotain uutta, tarvitaan sisua ja tahtotilaa lähteä kokeilemaan. Asennemuutos olemassaolevissa yrityksissä taas tarkoittaisi sitä, että säästöjen sijaan haettaisiinkin rohkeasti kasvua ja sen rahoittamiseen voitaisiin käyttää myös ulkomaista pääomaa. Verkostomaisen työskentelyn ja globaalin yhteistyön myötä perinteinen tutkimus ja kehitys (research and development) muuttuu vähitellen yhdistelemiseksi ja kehitykseksi (connect and development).
Lähituotantokaan ei ole enää vain ruokatrendi, lähituotteet tulevat myös teollisuuden alalle. Digitalisaation myötä tuotteiden ja palvelujen määrittely globalisoituu, mutta tuotanto taas lokalisoituu. Tavaroita voidaan tuottaa missä niitä tarvitaan. Digitalisaatio johtaa maailmanlaajuiseen kilpailuun ja samalla muuttaa teollisuusyritysten arvonmuodostusta merkittävästi. Laitteiden ohjaus voidaan irrottaa fyysisestä tuotteesta, ja arvo siirtyy ohjausjärjestelmiin integrointiin. Kumpi istuu meille paremmin: integroijan vai integroitavana olevan rooli?
Teollisuusyritysten innovointikykyyn vaikuttaa merkittävästi henkilöstön osaaminen, kehittymismahdollisuudet, työkulttuuri ja -ilmapiiri ja motivaatio. Kisälli-oppipoikakulttuurin renessanssi yhdistettynä aloja ja organisaatioita ylittäviin mentorintiohjelmiin mahdollistaisi kokemuksen tuoman osaamisen tehokkaan siirtymisen ihmisten ja organisaatioiden välillä. Avoimet toimintatavat ja -ympäristöt, avoimet innovaatiot, lähdekoodit, standardit ja tieto mahdollistavat globaalin yhteistyön ja sitä kautta uudenlaista dynaamisuutta ja ketteryyttä vastata niin globaaleihin kuin lokaaleihinkin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Teknologia mahdollistaa myös kuluttajien osallistamisen ja osallistumisen tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun. Kuluttajalähtöiset innovaatiot tulevat osaksi teollisuustuotteita ja –palveluja, mikä lisää
Digitalisaation myötä merkityksellistä työtä olisi tarjolla kaikille sopivasti ja yhdessätekemisen kulttuuri olisi arkea. Työ ei olisi enää sidottua paikkaan, aikaan tai edes työnantajaan. Onnellisuuden maksimoinnista voisi tulla määräävä tekijä kaikelle yksilön toiminnalle.
Oppia voisi hakea esimerkiksi pieniltä suomalaisilta pelialan toimijoilta: pienin voimavaroin on mahdollista globaaliin toimijaksi. , esim. supercell, suomalainen ympäristö hyvä, mutta mitä voidaan oppia, ehkä jopa monistaa/skaalata
Ari Virtanen, Kone Oyj
Elina Wanne, Aalto Future Club
Kirjoitus perustuu 15.4.2014 Tekniikan Akatemian, Suomalaisen Työn Liiton sekä Aalto Future Clubin järjestämän työn tulevaisuutta hahmottaneen monialaisen työpajan tuloksiin. Työpajassa työn tulevaisuutta tarkasteltiin kuudesta eri teemasta käsin ja tämän ryhmän teemana oli teollisuusyritysten muuttuva innovaatioympäristö. Muut teemat olivat innovatiivisuus ja työn tuottavuus, tulevaisuuden työn arvot ja merkityksellisyys, koulutus ja elinikäinen oppiminen, tulevaisuuden johtaminen sekä työn ja työntekijöiden automatisoituminen.
Kommentoi