Miten saada irti enemmän iloa ja hyötyä henkilöstöliikunnasta?

Olympiakomitean henkilöstöliikuntabarometrin mukaan henkilöstöliikunnan asema on edelleen vahva. Työpaikat tukevat henkilöstöliikuntaa ja rahaakin käyte­tään keskimäärin 266 euroa vuodessa henkeä kohden eli yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Siksi hieman yllättävää onkin, että 39% työpaikoista ei seuraa investoinnin vaikuttavuutta ja kohdentuvuutta mitenkään. Kuitenkin sekä kroppa että nuppi tutkitusti hyötyvät liikkeen lisääntyessä ja istumisen vähentyessä, joten asiaa ei kannata kuitata vain henkilöstöetuna tai satunnaisilla tempauksilla. Myös henkilöstöliikunnasta saadaan oiva työkalu kohti tuottavaa, kestävää ja osallistavaa työtä, kunhan sitä vain tehdään pitkäjän­tei­sesti ja suunnitelmallisesti, osana laajempaa työkyvyn ja -hyvinvoinnin johtamista.

Tässä muutamia vinkkejä siihen, miten liikuntainvestointi saadaan tuottamaan:

Hyvä suunnitelma auttaa kohdentamaan toimenpiteitä vaikuttavasti

Kirjallinen vuosisuunnitelma tuo toimintoihin suunnitelmallisuutta, auttaa toimenpiteiden kohdentamisessa ja helpottaa tulosten seurantaa. Asiaa on hyvä työstää vaikkapa osana laajempaa työhyvinvoinnin suunnitelmaa, yhteistyössä henkilöstön ja johdon edustajien kanssa. Ja muistaa viestiä mahdollisuuksista säännöllisesti eri kanavia hyödyntäen.

Työterveyshuollon osaaminen kannattaa ottaa käyttöön

Työterveyshuolto on hyvä kumppani henkilöstön liikuntakäyttäytymisen seurannassa, liian vähän liikkuvien aktivoimisessa ja terveysperusteisten liikuntaryhmien järjestämisessä. On hyvä varmistaa, että oman hen­kil­ös­tön ohella myös työterveyden toimijoilla on ajantasainen tieto työpaikan tarjoamista liikunta­mah­dol­lisuuksista.

Olosuhteiden lisäksi tarvitaan liikettä lisääviä yhteisiä toimintatapoja

Taloudellisen tuen ohella Henkilöstöliikuntabarometri kertoo liikunnan olosuhteiden olevan suomalaisilla työpaikoilla hyvällä tasolla. Tarvitaan kuitenkin käytännön toimia ja yhteisiä arjen rutiineja, jotta liike lisääntyy ja istuminen vähenee niin työmatkoilla, työpäivän aikana kuin vapaa-ajalla. Mikä parasta, nämä muutokset eivät useinkaan ole rahasta kiinni, onpa sitten kyseessä taukoliikunta, aktiiviset kokoukset, portaiden käyttö tai työmatkojen liikkuminen lihasvoimin. Arki muuttuu rutiini kerrallaan, ja liikettä suosivassa toimintakulttuurissa kenenkään ei tarvitse yksin muistaa tai kehdata.

Monipuoliset liikuntapalvelut huomioivat erilaiset työt ja tekijät

Barometrin mukaan yleisin henkilöstöliikunnan tukemisen muoto ovat liikuntasetelit ja muut maksuvälineet. Niitä eivät kaikki kuitenkaan automaattisesti hyödynnä. Kannattaa siis miettiä muitakin keinoja liikkeen lisäämistä tukemaan – ja huomioida erityisesti vähäisesti liikkuvien ihmisten tarpeet ja toiveet.

Erilaiset matalan kynnyksen liikuntaryhmät ja niihin ohjaava liikuntaneuvonta sekä yhteiset, erikuntoiset liikkujat huomioon ottavat liikuntatapahtumat ja lajikokeilut tukevat yhteisöllisyyttä ja innostavat löytämään itselle sopivia liikuntamuotoja. Urheiluseurat ovat yksi mainio yhteistyötaho, kun halutaan tehdä erilaisia liikuntalajeja tutuksi. Liikuntakampanjat aktivoivat esimerkiksi työ­matka­liikuntaan tai lisäämään liikettä arjessa. Taukoliikunnasta hyötyvät erityisesti paljon paikallaan aikaa viettävät, kehon lämmittelystä ja palauttelusta taas fyysisemmän työn tekijät.

Seuranta todentaa henkilöstöliikunnan tulokset

Lisääntyykö liikunta-aktiivisuus? Vähenevätkö työkykyä haittaavat terveysongelmat? Minkä verran tarjottuja mahdollisuuksia hyödynnetään ja millaista palautetta henkilöstö niistä antaa? Henkilöstö­liikunnan vaikuttavuuden todentamiseksi ja kehittämisen tueksi tarvitaan seurantaa ihan kuten muissakin asioissa, joihin työpaikalla on päätetty satsata. Mitä konkreettisempia toimenpiteet asetettujen tavoittei­den toteuttamiseksi ovat, sitä helpompaa niiden toteutumista on myös seurata.

Mitä jokainen voi itse tehdä?

Työyhteisön jäsenenä kukin meistä voi tarttua aktiivisesti tarjottuihin mahdollisuuksiin. Kokeilla ja löytää juuri sen itselle parhaan tavan liikkua ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Moni vähän liikkuva toteaa, että voisi lisätä liikuntaa, jos joku pyytäisi mukaan. Tätä voisi pohtia vaikkapa uuden vuoden lupauksena. Että nykäisisi työkaveria hihasta kohti rappusia tai kävelisi töistä kotia kohden yhtä matkaa.

Olympiakomitea haastaa työyhteisöt Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa. Lisätiedot suomenaktiivisintyopaikka.fi