Blogi

Blogissamme tuomme esiin erilaisia näkökulmia suomalaiseen työhön vaikuttavista tekijöistä, kerromme työn uudistumisen mahdollisuuksista ja otamme kantaa miten Suomi menestyisi myös jatkossa. Suomalaisen työn liiton henkilökunnan lisäksi blogissa kirjoittaa vaihtuva vieraskynäkirjoittaja. Haluaisitko sinä kirjoittaa vieraskynän? Ota yhteyttä: hanna.malinen@suomalainentyo.fi

Uusasiantuntijuus tuo isoihin yrityksiin startup-henkeä

Vaikka suomalainen työelämä muuttuu asiantuntijavaltaisemmaksi, eivät yritysten toimintatavat seuraa perässä. Pahimmillaan asiantuntijoita johdetaan tehdastyön opein ja hassataan osaamista. Esimerkiksi huippukoodarina tunnettu asiantuntija, voi kokea olevansa ”nörttiorja”, joka ei ulkoisten rajoitteiden vuoksi hyödynnä todellista asiantuntemustaan. Hierarkinen johtaminen ja asiantuntijuus eivät enää vahvista yrityksen asemaa. Päinvastoin, ne ovat este yritysten uudistumiselle.

FRENN – suomalaisella työllä maailmalle

Lanseerasimme Antti Laitisen kanssa uuden suomalaisen miestenvaatemerkin FRENNin Helsingissä elokuussa 2013. FRENN on rentoa räätälöintiä työhön ja vapaa-aikaan. Ajatus uudesta merkistä oli muhinut pitkään. Nyt oli toteutuksen aika.

Älä dissaa designia

KYLLÄ on tärkeää, että tuote on valmistettu Suomessa. Mutta EI ole yhtään vähemmän tärkeää, että tuote edustaa suomalaista muotoilua työllistämisen näkökulmasta.

Teollisuusyritysten muuttuva innovaatioympäristö

Kun puhumme tulevaisuudesta, ymmärrämmekö tarpeeksi hyvin eri teollisuudenalojen taustalla vaikuttavat suuret trendit. Onko keskustelu digitalisaation vaikutuksista saavuttanut keskeiset toimijat, ja onko tarvittaviin toimiin ryhdytty ajoissa? Millainen rooli Suomelle sopisi parhaiten: ollaanko rohkea edelläkävijä, tehokas hyödyntäjä vai vaitonainen perässähiihtäjä?

Työ automatisoituu, mutta miten käy työn tekemisen?

Etlan tutkimuksen mukaan automatisaatio uhkaa viedä yli kolmanneksen työpaikoista Suomessa 10–20 –vuoden aikana. Erityisen uhattuja ovat vähemmän kolutusta saaneet ja yksityisellä puolella työskentelevät työntekijät. Ei ihme, että Evan Arvo ja asennetutkimuksessa: Neljäs Suomi neljä kymmenestä arveli ihmistyön korvaamisen koneilla ja automatisaatiolla johtavan pysyvään suurtyöttömyyteen. Kysymys kuuluukin, onko enää työtä tulevaisuudessa, mitä tehdä? Vai pitäisikö puhua työ jakautumisesta uudella tapaa tai miksi sitä pitäisi kutsua? Varmaan vain on, että muutos on jatkuvaa.

Tulevaisuuden johtamisen uudelleensanoittajana ihminen

Maallinen vaurastuminen on Suomessa jo tapahtunut ja tulevaisuuden Suomen tulee nousta kohti kokonaisvaltaisempaa itsensä toteuttamista – kohti yhteistä elämää suurempaa missiota, jossa ihmisten omat unelmat ja onnellisuus ohjaavat työn tekemistä. Emme jaa niukkuutta vaan organisaatioista siirrytään tekemistä rikastuttaviin ekosysteemeihin. Kaiken kehityksen ajuri on ihminen itse – ei enää itse suorittava työ.

Mitä saa 10 miljoonalla eurolla?

Meneillään oleva syksy on ollut merkillisen kiireistä aikaa. Minua on kysytty puhujaksi monille foorumeille, Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä on viety näytille Kuntamarkkinoille ja onpa se lennätetty Ouluun asti superpäivän päätähdeksi. Mitä tästä kaikesta on jäänyt käteen?

Kokeilukulttuuri koulutuksen keskiöön

Koulutus ja oppiminen ovat ennen näkemättömän muutoksen edessä. Muutokseen ajaa pääasiassa kaksi kehitystä: teknologian kehittyminen sekä voimakkaasti muuttuvat työelämän tarpeet. Tapahtumassa oleva iso muutos tarjoaa ennen kaikkea ennen hienoja mahdollisuuksia.

Revitäänkö tuottavuus selkänahasta?

Ei, se löytyy korvien välistä. Kaikki tietävät, että maailma muuttuu. Se muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan, huomenna vielä nopeammin. Kaikista maailmanhistorian tieteen tekijöistä kuulemma vielä puolet on elossa. Teknologian muutos on eri osa-alueilla eksponentiaalista, niiden vuorovaikutusalueilla eksponentti on vielä isompi. Kaiken tämän keskellä voi kuitenkin viihtyä, samalla kun osaamista, tuottavuutta ja elämää voi jatkuvasti parantaa – rennosti ja kaikesta nauttien.

Työtä kotimarkkinoille

Venäjän päätös kieltää laajasti elintarvikkeiden tuonti niistä maista, jotka osallistuvat sitä vastaan suunnattuihin pakotteisiin on konkretisoinut uhkat Suomen taloudelle ja työllisyydelle, joita pitkittynyt kriisi luo.