Blogissamme tuomme esiin erilaisia näkökulmia suomalaiseen työhön vaikuttavista tekijöistä, kerromme työn uudistumisen mahdollisuuksista ja otamme kantaa miten Suomi menestyisi myös jatkossa. Henkilökuntamme lisäksi blogissa kirjoittaa vaihtuva vieraskynäkirjoittaja. Haluaisitko sinä kirjoittaa vieraskynän? Ota yhteyttä: hanna.malinen@suomalainentyo.fi
Viimeaikaisissa keskusteluissa tuottavuuden lisääminen on nostettu keskiöön Suomen talouden ja työllisyyden parantamisessa. Erilaisia ehdotuksia on esitetty siitä, miten tuottavuutta parannetaan. Esiin on nostettu niin digitalisaatioon panostaminen, yrittäjyyteen kannustaminen kuin infrastruktuurin kehittäminen. Lisäksi tehtyjen työtuntien määrän nostaminen ja kustannuskilpailukyky palkkamaltin muodossa ovat olleet keskustelun ytimessä.
Vaikka työ pysyy samana, se kuitenkin muuttuu kiihtyvällä vauhdilla.
Näin suomalaisen työn päivän lähestyessä sopinee muistuttaa, että suomalainen työ tarvitsee meitä kaikkia enemmän kuin koskaan.
Työn tekeminen, ahertaminen on aina kuulunut vahvasti suomalaiseen arvomaailmaan. Työelämän arvot ovat kuitenkin suuressa muutoksessa eivätkä vähiten taloudellisesti haastavien aikojen vuoksi.
Vuosi 1965. Kekkonen teki matkan Tunisiaan, ja kiipesi siellä palmuun. Anna-Leena Härkönen, Mikael Jungner, Johanna Vuoksenmaa ja Jarit Sillanpää ja Sarasvuo syntyivät. Suomalaiset kuuntelivat Yyterissä vieraillutta Rolling Stonesia, Katri Helenaa ja Irwin Goodmanin Työmiehen lauantaita. Sean Connery tähditti neljättä Bond-elokuvaansa Pallosalama. Samana vuonna syntyi myös Avainlippu.
Jo yli satavuotisen olemassaolonsa ajan Suomalaisen Työn Liitto on edistänyt suomalaisen työn menestymistä. Taloudellisen kurimuksen ja vaikeiden yhteiskunnallisten haasteiden keskellä, on aika määritellä millaiseen työhön meidän tulee pyrkiä menestyäksemme kansantaloutena, yhteiskuntana, yrityksinä ja yksittäisinä työntekijöinä.
Suomalaisen ruokakaupan hintakilpailu on nostanut keskusteluun suomalaisen ruuan eurooppalaisittain korkean hinnan, mutta myös suomalaisen elintarviketuotannon lähtökohdat ja laajemmin koko elintarvikeketjun työpaikat. Viimeksi maatalousministeri Petteri Orpo vetosi suomalaisiin kuluttajiin suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi.
Kun kerran amerikkalaisen tutkimuksen (Motiv Strategies ja Design Management Institute) mukaan designiin panostaminen voi jopa kolminkertaistaa yrityksen arvon, niin eikö suomalaisten yritysjohtajienkin kannattaisi olla tästä väittämästä melkoisen kiinnostuneita. Millaista ajattelua se sitten yrityksissä vaatisi?
Vaikka suomalainen työelämä muuttuu asiantuntijavaltaisemmaksi, eivät yritysten toimintatavat seuraa perässä. Pahimmillaan asiantuntijoita johdetaan tehdastyön opein ja hassataan osaamista. Esimerkiksi huippukoodarina tunnettu asiantuntija, voi kokea olevansa ”nörttiorja”, joka ei ulkoisten rajoitteiden vuoksi hyödynnä todellista asiantuntemustaan. Hierarkinen johtaminen ja asiantuntijuus eivät enää vahvista yrityksen asemaa. Päinvastoin, ne ovat este yritysten uudistumiselle.
Lanseerasimme Antti Laitisen kanssa uuden suomalaisen miestenvaatemerkin FRENNin Helsingissä elokuussa 2013. FRENN on rentoa räätälöintiä työhön ja vapaa-aikaan. Ajatus uudesta merkistä oli muhinut pitkään. Nyt oli toteutuksen aika.