Blogissamme tuomme esiin erilaisia näkökulmia suomalaiseen työhön vaikuttavista tekijöistä, kerromme työn uudistumisen mahdollisuuksista ja otamme kantaa miten Suomi menestyisi myös jatkossa. Henkilökuntamme lisäksi blogissa kirjoittaa vaihtuva vieraskynäkirjoittaja. Haluaisitko sinä kirjoittaa vieraskynän? Ota yhteyttä: hanna.malinen@suomalainentyo.fi
Suomalaisen työelämän rakenneuudistukset ja yrittämisen uudet muodot ovat nostaneet epätyypilliset työsuhteet jälleen valokeilaan. Erityisesti jakamistalouden eri muodot, kuten Uber, Airbnb ja Wolt, haastavat pohtimaan, mikä on joustojen ja pysyvyyden merkitys työsuhteissa.
Kuu kiurusta kesään… Kesän korvalla kantaverkkoyhtiö Fingrid täyttyy vuosittain noin kolmestakymmenestä nuoresta opiskelijasta. Saamme asiantuntijajoukkoomme ympäri Suomen kertaheitolla koko joukon uusia tuulahduksia sekä innokkaita tulevia […]
”Olen hakenut monen vuoden ajan töitä, ainakin sadasta suomalaisesta yrityksestä. Olen asunut Suomessa 10 vuotta, maksan veroni tänne ja olen naimisissa suomalaisen kanssa. Olen suorittanut taloustieteen alan korkeakoulututkinnon ja minulla on oma yritys, jota kautta myyn nyt palveluitani, kun työnhaku ei ole onnistunut. Asiakkaita minulla on nyt eri puolelta Eurooppaa, vähemmän Suomessa.”
8 Myyttiä työstä -ohjelmassa 26.1. selvitetään myyttiä ”Yritysten ahneus tekee työttömiä”. Väittämän takaa löytyy useita eri näkökulmia. Voisiko olla niinkin, että yritysten ahneus tekee työpaikkoja? Miten on?
Olin vielä vuoden 2012 keväällä suuren kansainvälisen yrityksen palveluksessa. Olin käynyt tuohon mennessä lähes kymmenet yt-neuvottelut läpi. Lopulta minullekin jäi vain luu käteen. Oli aika etsiä muita töitä. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt olivat irtisanomiseni peruste, kuten nyky-Suomessa niin monen muunkin.
8 myyttiä työstä -ohjelmasarja selvitti, pitääkö paikkansa väite: Suomessa ei kannata valmistaa mitään.
Tuotekehitysinsinööri Vuorisen puhelin soi. Tuotannosta soitetaan, että uuden koneen muovikomponentit eivät enää sovikaan yhteen vanhempien mallien kanssa. Vuorinen juoksee alakertaan selvittämään asiaa, tekemään mittauksia ja etsimään ongelman juurta. Suunnitelman mukaan kaiken piti olla kunnossa. Tutkinnan jälkeen selviää, että yksi komponenteista onkin viallinen, joten Vuorinen käy hankintavastaavan huoneessa keskustelemassa asiasta. He ovat yhteydessä alihankkijaan, jonka kanssa sovitaan korjaavista toimenpiteistä. Kun uudet komponentit saapuvat, ne tarkastetaan ja tuotantoa jatketaan vasta, kun kaikki laatukriteerit täyttyvät.
Monet ajattelevat, että me suomalaiset olemme Jumalan valittu kanssa, kun puhutaan työn tekemisestä ja ahkeruudesta. Suomi on ainoa maa, joka on maksanut sotakorvauksensa – talvisodanhenki eli ahkeruus ja periksi ei anneta -asenne määrittävät työn tekemisen eetostamme.
Arvostan myyntiä ja myynnin tekijöitä. Olen itse johtanut myyntiä, myynyt ja ollut myynti- ja asiakasvastuussa sekä tietenkin ollut monen myyjän vastinpari, ostaja tai ainakin potentiaalinen sellainen. Osaako suomalainen kuitenkaan myydä?
Jokin aika sitten, perjantai-iltapäivänä, puhelimeni lakkasi toimimasta. Viikon viimeisestä palaverista päästyäni suuntasin laitehuoltoon, jossa ystävällinen asiakaspalvelija sai hetken tutkittuaan selville, että ongelma ei ollut itse laitteessa. Menin operaattorin asiakaspalvelupisteeseen, ja noin puolen tunnin selvittelyn jälkeen puhelin toimi taas. Kävelin ulos hymy kasvoilla. Oli perjantai, aurinkokin taisi paistaa ja mikä onni, edessä ei ollutkaan nykyihmisen katastrofia: viikonloppua ilman toimivaa puhelinta.