Blogissamme tuomme esiin erilaisia näkökulmia suomalaiseen työhön vaikuttavista tekijöistä, kerromme työn uudistumisen mahdollisuuksista ja otamme kantaa miten Suomi menestyisi myös jatkossa. Henkilökuntamme lisäksi blogissa kirjoittaa vaihtuva vieraskynäkirjoittaja. Haluaisitko sinä kirjoittaa vieraskynän? Ota yhteyttä: hanna.malinen@suomalainentyo.fi
Kun työpaikkailmoituksia lukee, tulee usein mieleen, että paikan täyttäjäksi haetaan supertyöntekijää – kaikkivoipaa, laajasti koulutettua, monta kieltä hallitsevaa, IT:n eri kiemurat sekä tietenkin erinomaisen palvelu- ja joustokyvyn omaavaa ihmistä.
Suomessa on perinteisesti parannettu ja laajennettu sosiaali- ja terveyspalveluita yksinkertaisesti lisäämällä henkilöstöresursseja. Kansakunnan ikääntyessä, elintapasairauksien lisääntyessä sekä kohentuneen yleisen terveysvalveutumisen myötä sekä tarve että kysyntä sosiaali- ja terveyspalveluille ovat kasvaneet.
Viikoittain lähes miljoona suomalaista kaivaa lauantai-illan lottoarvonnan jälkeen esiin numeronsa ja jännittää, osuiko omalle kohdalle voitto. Lottovoitto voi kuitenkin olla muutakin kuin miljoonapotti euroja. Monelle nuorelle sellainen olisi unelmatyö.
Suoraan sanottuna: jos et tiedä mitä asiakkaasi haluaa, niin miten voit myydä hänelle? Kysyttäessä, työskenteleekö yrityksenne asiakaslähtöisesti tai asiakaskeskeisesti, lähes kaikki vastaavatkin ilman muuta kyllä. Joidenkin tutkimusten mukaan 80 % yrityksistä väittää olevansa asiakaslähtöisiä, mutta asiakkaiden mielestä vain 8 % on todellisuudessa sitä.
Kuulen tämän lauseen meillä Kempillä usein ja uskomme siihen vahvasti. Eivät organisaatiot sellaisenaan tee päätöksiä, eivät johda, eivätkä kehitä asioita – kaiken takana on aina ihminen.
Digitalisaatiossa onnistuaksemme tarvitsemme systeemisen muutoksen. Tarkoitamme tällä monen asian, kuten ajattelutavan, toimintamallien ja rakenteiden laaja-alaista ja samanaikaisesti tapahtuvaa muutosta. Toimeen ryhtyminen ei edellytä ylhäältä tulevaa […]
Suomalaisen Työn Liiton workshop-tilaisuuksissa oli tunnelmaa ja tupa täynnä kun tj. Mikael Jungner (Kreab Oy), professori Anne Stenros (Aalto-yliopisto), pj. Teresa Kemppi-Vasama (Kemppi Oy ja […]
Kaarramme Lahdessa kisa-alueen vieressä olevalle parkkipaikalle. Hieman kiireessä, päivän ensimmäinen lähtölaukaus kajahtaa kohta – voikohan tähän jättää? Kukas tuo onkaan, joka tuossa juuri nousee autosta? Näyttää tutulta, mietin ääneen. Alexander Legkov, toteaa hiihtoa vähän enemmän seuraava kollega. Aivan, tämä parkkipaikka ei tainnutkaan olla meille. Jatkamme matkaa seuraavalle parkkipaikalle, ja ehdimme naisten kisan starttiin.
Yli 50-vuotiaiden kohtaamasta ikäsyrjinnästä on puhuttu viime vuosina yhä enemmän. Tärkeimmät keinot parantaa viisikymppisten työllistymistilannetta kytkeytyvät laajempiin työelämän uudistuksiin ja suomalaisen asenneilmaston haastamiseen.
Avainlippu täytti viime vuonna 50 vuotta. Lämmin kiitos kumppaneille upeasta yhteistyöstä sekä kaikille kampanjaamme eri tavoin osallistuneille, torikävijöille ja teille kaikille muille, jotka teitte arjessanne niitä pieniä valintoja suomalaisen työn hyväksi.