Suomalainen työelämä on ollut useamman vuoden positiivisessa myötätuulessa, mutta viime aikoina talouden kehittymisen ympärille on alkanut kertyä tummia pilviä. Niin yritysten kuin työntekijöiden luottamus talouteen ja työmarkkinoihin on heikentynyt ja kilpailukyvyn kasvu suhteessa kilpailijamaihin on tasaantunut.
Suomalaisen Työn Liiton kehittämän Suomalaisen työn indikaattorin mukaan vuonna 2019 suomalaisen työelämän ja talouden positiivinen kehitys näytti taittumisen merkkejä. Uusimmassa indikaattorissa on nostettu tarkasteluun mukaan tulevaisuusnäkökulma työelämään vaikuttavista muutosvoimista.
Suomalaisen työn indikaattori on tärkeä vuosittain dokumentti suomalaisen työn tilasta yhteiskunnan, työnantajan ja työntekijän näkökulmista. Tarkastelukohteet työn arvioimisessa ovat kestävyys, osallistavuus ja tuottavuus. Indikaattori pohjautuu laajan kansalliseen ja kansainväliseen tutkimus- ja tilastotietoon.
Patruunoiden johtamat yhtiöt, joissa suuret päätökset tehdään saunan lauteilla ja työntekijät pysyvät positioissaan vuosikymmeniä, ovat menneisyyttä. Samaan aikaan nykyaikaiset verkostot muokkaavat työelämää pysyvästi. Suomalaisten naisten online-verkoston, Ompeluseuran, perustajat Milla Halme ja Maria Teikari avaavat ilmiötä.
Joillekin pomoille ja yrityksille etätyö on edelleen kirosana: etäpäivä nähdään tapana karkailla esimiehen valvovan silmän alta kotiin laiskottelemaan. Toisaalta monissa organisaatioissa se on arkinen asia, joka helpottaa työntekijän arkea, luo joustavaa työkulttuuria ja mahdollistaa töiden tekemisen, vaikka työpaikka fyysisesti sijaitsisi eri paikkakunnalla. Lue, miksi MPY Palveluiden markkinointi- ja viestintäjohtaja Mari Tuovinen kannustaa yrityksiä antamaan etätyöskentelymahdollisuuksia!
Suomalaiset ovat demokraattisia työntekijöitä: tutkimus paljastaa, että suomalaisten mielestä yhteistyö on parhaimmillaan, kun hierarkia on matala. Suomalaiseen johtajuuteen myös liittyy mielenkiintoisia näkemyseroja – johtajat antavat paljon työntekijöitä suopeampia arvioita, kun kysytään yhteistyön sujuvuudesta johdon ja työntekijöiden välillä. Tulevaisuudessa johtajilta vaaditaan yhteistyön kehittämiseksi itseohjautuvien tiimien muodostamista sekä työntekijöiden osallistamista kehitystyöhön. Tulokset selviävät Suomalaisen Työn Liiton Made by Finland -tutkimuksesta.
Monien unelmissa siintää työpaikka ulkomailla. Varsinkin nuorien aikuisten kaukohaaveet eivät tunnu muuttuneen satojen vuosien aikana, vain maat ovat. Siinä missä ennen haavepaikkoina saattoi olla Pohjois-Amerikka tai Ruotsi, nykyään esimerkiksi Thaimaa tai Intia saattavat houkutella nuoria työntekijöitä. Miksi Suomeen kuitenkin kannattaisi jäädä töihin? IT-palvelufirma Vincit Oy:n toimitusjohtaja Tomi Pienimäen mielestä suomalaisessa työelämässä on tiettyjä todella harvinaislaatuisia ja loistavia piirteitä.
He tulevat torjutuksi kymmeniä kertoja päivässä, sääolojen armoilla, yleisesti vähän arvostetussa ammatissa. Mikä ihme saa fiksut, sosiaaliset nuoret jatkamaan lannistumatta haastavassa feissarin työssä vuodesta toiseen? Suomen UNICEFin Laura Courbin tietää.
Kauan odotettu loma. Tuijotat tyyntä maisemaa. Yhtäkkiä kännykkä kilahtaa. Työsähköposti odottaa. Punainen ykkönen on saatava pois näkyvistä, joten sormesi hakeutuu avaamaan sähköpostin. Suomalainen työelämä tuntuu kehittyvän suuntaan, jossa työntekijän pitäisi olla jatkuvasti tavoitettavissa. Keskustelimme Viittomakielialan Osuuskunta Vian toimitusjohtaja Outi Huuskon kanssa suomalaisten työtapojen muutoksista ja jaksamisesta epäsäännöllisten työaikojen puitteissa.
Suomalaisen Työn Liiton kehittämän Suomalaisen työn indikaattorin positiivinen kehitys lupaa valoisia näkymiä tulevaisuudelle, sillä indikaattorissa erityisesti pidempää aikaväliä luotaavat mittarit ovat vahvalla tasolla. Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työnsä sisältöihin kuitenkin heikkenivät samalla kun yleinen tuottavuus nousi.