Kolme syytä, miksi Suomessa on hyvä tehdä töitä

Monien unelmissa siintää työpaikka ulkomailla. Varsinkin nuorien aikuisten kaukohaaveet eivät tunnu muuttuneen satojen vuosien aikana, vain maat ovat. Siinä missä ennen haavepaikkoina saattoi olla Pohjois-Amerikka tai Ruotsi, nykyään esimerkiksi Thaimaa tai Intia saattavat houkutella nuoria työntekijöitä. Miksi Suomeen kuitenkin kannattaisi jäädä töihin? IT-palvelufirma Vincit Oy:n toimitusjohtaja Tomi Pienimäen mielestä suomalaisessa työelämässä on tiettyjä todella harvinaislaatuisia ja loistavia piirteitä.

Suomesta ulkomaille suuntautuva aivovuoto huolestuttaa julkisessa keskustelussa, eikä syyttä: Tekniikka & Talous -lehden mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden poismuutto on Suomessa lisääntynyt kolmanneksella parin vuoden aikana.

Ulkomailla työskentely ja asuminen ovat palkitsevia kokemuksia kenelle tahansa, mutta Suomen työelämässä on puolensa. Suomalainen rehellisyys esimerkiksi tarkoittaa sitä, että työelämä on ennustettavaa: työkavereiden apuun voi luottaa, työajat pitävät kutinsa ja palkkaa ei tarvitse odottaa silloin, kun vuokra on jo myöhässä.

Vaikka suomalaiset ovat stereotypian mukaan synkkiä pessimistejä, usein todellisuus on päinvastainen: monet suomalaiset yritykset tunnetaan onnellisista työntekijöistään. Yksi näistä firmoista on IT-palvelufirma Vincit Oy, joka on valittu Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -tutkimuksessa ja kolme kertaa Suomen parhaaksi työpaikaksi. Jututimme Vincitin toimitusjohtaja Tomi Pienimäkeä hyvistä syistä työskennellä Suomessa. Pienimäki myös antoi kolme konkreettista vinkkiä siitä, miten yritys voi lisätä työntekijöidensä hyvinvointia ja varmistaa, että heidän jalkansa pysyvät tukevasti Suomen kamaralla.

  1. Kehitys kehittyy ja maailma muuttuu, Eskoseni

Niin uudet kuin vanhatkin yritykset kehittävät toimintatapojaan jatkuvasti, esimerkiksi johtamisen ja teknisten ratkaisujen saralla. Epähierarkkiset yhteisöt nousevat vanhojen johtajamyyttien ikeestä – Pienimäen mukaan tulevaisuuden johtajan tulisi olla osa tiimiään, vaikka päätöksenteon vastuu totta kai säilyy viime kädessä johtajalla. Esimerkiksi Vincitillä esimiestehtäviä ei juuri ole, vaan autonomisuus on jatkuva tavoite.

”Johdettava joukko pitää saada mahdollisimman itseohjautuvaan toimintatilaan. Se vaatii työtä, kärsivällisyyttä ja totta kai myös oikeanlaisia ihmisiä.”

Pienimäen mukaan itseohjautuvuus voi tarkoittaa esimerkiksi myös sitä, ettei hankinnoissa ole etukäteiskontrollia. Itseohjautuvassa ryhmässä sosiaalinen kontrolli säätelee sen, ettei 3000 euron työtuolihankintoja tapahdu tuosta noin.

Suomalaiset myös rakastavat teknologiaa ja työpaikat ottavat auliisti käyttöön erilaisia digitaalisia järjestelmiä, niin pikaviestimiä kuin hr-järjestelmiäkin. Monet järjestelmät helpottavatkin työntekijöiden arkea ja tasaavat muualla maailmalla liian tuttua sähköpostisumaa.

  1. Turvallisuutta yli rajojen

Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Työelämä 2020 –hankkeen mukaan yksi tärkeimmistä Suomen työelämän valteista on turvallisuus. Tämä toki tarkoittaa Suomen valtion sisäistä turvallisuutta, mikä on Pohjoismaalaisittainkin huippua. Suomessa työturvallisuudesta on säädökset ja sitä valvotaan aktiivisesti. Toisaalta turvallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi omaisuuden suojaa, joka on Suomessa maailman parasta. Rahat eivät katoa tililtä ja työssäkäyvällä henkilöllä on lähes kaikissa tilanteissa oikeus päättää omien rahojensa käytöstä haluamallaan tavalla.

Pienimäki on samaa mieltä: ”Vasta ulkomailla asuessani tajusin itse, kuinka helposti ja hyvin Suomessa asiat tapahtuvat. Ei anneta epämääräisiä shekkejä käteen, vaan palkka tulee tilille aina samana päivänä. On vakuutukset, lakisääteiset lounastunnit ja työterveys.”

Myös kansalliset instituutiot ovat Suomessa erinomaisia ja PISA-tutkimukset vain jäävuoren huippu, kun puhutaan suomalaisesta osaamisesta ja sen tasosta. Suomen tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä tarkoittaa, että ihmisten tutkintojen laatuun voi luottaa ja korkea koulutusaste takaa sen, että osaajia riittää.

  1. Ei jeesmiehille

Monissa muissa maissa esimiehen sana on laki – hänen ideoistaan tai päätöksistään ei keskustella. Suomessa on toisin. ”Kyseessä on nimenomaan pohjoismaalainen ajatus: johtajien ajatuksia kyseenalaistetaan, eikä vain nyökytellä. Kyseenalaistaminen kuitenkin johtaa useimmiten ideoiden paremmiksi jalostumiseen.”

”Tasa-arvon lisäksi suomalaisissa asuu jokin luterilainen tunnollisuus, äidinmaidossa opittu perusrehellisyys. Täällä ei niinkään ajatella jatkuvasti omaa etua, vaan firman parasta”, Pienimäki pohtii.

”Monissa maissa työntekijät eivät tee mitään, ellei erikseen käsketä – suomalaiset ovat luonteeltaan todella tunnollisia.”

Tomi Pienimäen top 3 tärkeintä vinkkiä työntekijöidesi hyvinvoinnin parantamiseen

  1. Seuraa työntekijöiden tyytyväisyyttä jatkuvasti, esimerkiksi anonyymeillä kyselyillä
  2. Puutu ongelmiin nopeasti, jotta ne eivät kasaannu.
  3. Tarjoa riittävästi haastavia työtehtäviä ja mahdollisuuksia kehittää itseään.

Jaa artikkeli