Suomalaiset ovat demokraattisia työntekijöitä: tutkimus paljastaa, että suomalaisten mielestä yhteistyö on parhaimmillaan, kun hierarkia on matala. Suomalaiseen johtajuuteen myös liittyy mielenkiintoisia näkemyseroja – johtajat antavat paljon työntekijöitä suopeampia arvioita, kun kysytään yhteistyön sujuvuudesta johdon ja työntekijöiden välillä. Tulevaisuudessa johtajilta vaaditaan yhteistyön kehittämiseksi itseohjautuvien tiimien muodostamista sekä työntekijöiden osallistamista kehitystyöhön. Tulokset selviävät Suomalaisen Työn Liiton Made by Finland -tutkimuksesta.
Vanhat johtamismallit eivät enää toimi
Suomalaiset johtajat ja työntekijät kokevat tutkimuksen mukaan yhteistyön sujuvuuden työpaikoilla eri tavoin. Johtajista 87 % tuntee yhteistyön sujuvan hyvin, kun taas työntekijöiden kohdalla vastaava luku on 47 prosenttia. Erityisesti organisaatiorakenteet ja johtamismallit aiheuttavat näkemyseroja.
”Yleisesti ottaen suomalaisten organisaatioiden vahvuus on hierarkioiden mataluus niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä. Maassamme esimiehet ovat helposti tavoitettavissa ja jopa toimitusjohtajan luo on helppo kävellä juttelemaan”, toteaa Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala. ”Tästä huolimatta patruunakulttuuria on kuitenkin edelleen havaittavissa; johtajat käskevät ja työntekijät suorittavat, jolloin tunne yhteistyöstä jää herkästi uupumaan.”
Tutkimukseen osallistuneiden mukaan tämä koskee erityisesti johtajien vanhaa kaartia. He johtavat edelleen hyvin autoritäärisesti ylhäältä alaspäin, jolloin työntekijät ovat vain välikappaleita päämäärän saavuttamisessa. Uuden sukupolven johtajat taas pyrkivät saamaan joukkueestaan kaiken irti – työntekijöiden vahvuudet huomioidaan ja jokaisella on oma vastuualueensa.
Kohti itseohjautuvia tiimejä
”Uuden sukupolven tiimi koostuu erilaisista osaajista, jotka paitsi puhaltavat yhteen hiileen, myös haastavat toisiaan kriittisesti. Näin saadaan jokaisen tiimijäsenen paras osaaminen käyttöön ja voidaan siirtää niin sanottua hiljaista tietoa eteenpäin”, Eljala täsmentää. ”Yhteistyön sujuvuus syntyy pitkälti ihmisten välisestä kemiasta, jota johtajien pitäisi pyrkiä kehittämään, käskyjen jakamisen sijaan.”
Tutkimuksen mukaan johtajat tunnistavat, että positiivinen ilmapiiri on yhteistyön kulmakivi ja erityisesti palautekulttuuria sekä työntekijöiden kuuntelua ja osallistamista pitäisi kehittää. Työntekijöiden kokemukset puoltavat vahvasti tätä ajatusta – he ovat työnsä parhaita asiantuntijoita ja tätä osaamista toivottaisiin hyödynnettävän muun muassa kehitystyössä. Työntekijän panos voisi olla tärkeää myös esimerkiksi rekrytointiprosessissa, kun omaan tiimiin ollaan palkkaamassa uutta jäsentä.
”Työnteon rajat tulevat muuttumaan tulevaisuudessa. Pian ei ole enää tiettyä aikaa, paikkaa tai vakiintunutta tapaa tehdä työtä, joten työlle asetettu tavoite ja sen saavuttaminen ratkaisevat tiimin onnistumisen. Yksilön vapaus ja toisaalta myös vastuu omasta työstä tulee korostumaan, mikä tulee vaatimaan organisaatioilta uusia johtamismalleja”, summaa Eljala. Maailmalla muutos on jo nähtävissä – autoritäärisen johtamisen sijaan arvostetaan inhimillisyyttä ja empaattisuutta. Myös Suomessa johtajuus muuttuu nopeasti: jatkossa johtajan tärkein rooli on toimia työpaikan yhteistyön edistäjänä.