Suomessa on perinteisesti parannettu ja laajennettu sosiaali- ja terveyspalveluita yksinkertaisesti lisäämällä henkilöstöresursseja. Kansakunnan ikääntyessä, elintapasairauksien lisääntyessä sekä kohentuneen yleisen terveysvalveutumisen myötä sekä tarve että kysyntä sosiaali- ja terveyspalveluille ovat kasvaneet.
Viikoittain lähes miljoona suomalaista kaivaa lauantai-illan lottoarvonnan jälkeen esiin numeronsa ja jännittää, osuiko omalle kohdalle voitto. Lottovoitto voi kuitenkin olla muutakin kuin miljoonapotti euroja. Monelle nuorelle sellainen olisi unelmatyö.
Kuulen tämän lauseen meillä Kempillä usein ja uskomme siihen vahvasti. Eivät organisaatiot sellaisenaan tee päätöksiä, eivät johda, eivätkä kehitä asioita – kaiken takana on aina ihminen.
Digitalisaatiossa onnistuaksemme tarvitsemme systeemisen muutoksen. Tarkoitamme tällä monen asian, kuten ajattelutavan, toimintamallien ja rakenteiden laaja-alaista ja samanaikaisesti tapahtuvaa muutosta. Toimeen ryhtyminen ei edellytä ylhäältä tulevaa […]
Kuu kiurusta kesään… Kesän korvalla kantaverkkoyhtiö Fingrid täyttyy vuosittain noin kolmestakymmenestä nuoresta opiskelijasta. Saamme asiantuntijajoukkoomme ympäri Suomen kertaheitolla koko joukon uusia tuulahduksia sekä innokkaita tulevia […]
Tuotekehitysinsinööri Vuorisen puhelin soi. Tuotannosta soitetaan, että uuden koneen muovikomponentit eivät enää sovikaan yhteen vanhempien mallien kanssa. Vuorinen juoksee alakertaan selvittämään asiaa, tekemään mittauksia ja etsimään ongelman juurta. Suunnitelman mukaan kaiken piti olla kunnossa. Tutkinnan jälkeen selviää, että yksi komponenteista onkin viallinen, joten Vuorinen käy hankintavastaavan huoneessa keskustelemassa asiasta. He ovat yhteydessä alihankkijaan, jonka kanssa sovitaan korjaavista toimenpiteistä. Kun uudet komponentit saapuvat, ne tarkastetaan ja tuotantoa jatketaan vasta, kun kaikki laatukriteerit täyttyvät.
Lanseerasimme Antti Laitisen kanssa uuden suomalaisen miestenvaatemerkin FRENNin Helsingissä elokuussa 2013. FRENN on rentoa räätälöintiä työhön ja vapaa-aikaan. Ajatus uudesta merkistä oli muhinut pitkään. Nyt oli toteutuksen aika.
Kun puhumme tulevaisuudesta, ymmärrämmekö tarpeeksi hyvin eri teollisuudenalojen taustalla vaikuttavat suuret trendit. Onko keskustelu digitalisaation vaikutuksista saavuttanut keskeiset toimijat, ja onko tarvittaviin toimiin ryhdytty ajoissa? Millainen rooli Suomelle sopisi parhaiten: ollaanko rohkea edelläkävijä, tehokas hyödyntäjä vai vaitonainen perässähiihtäjä?
Maallinen vaurastuminen on Suomessa jo tapahtunut ja tulevaisuuden Suomen tulee nousta kohti kokonaisvaltaisempaa itsensä toteuttamista – kohti yhteistä elämää suurempaa missiota, jossa ihmisten omat unelmat ja onnellisuus ohjaavat työn tekemistä. Emme jaa niukkuutta vaan organisaatioista siirrytään tekemistä rikastuttaviin ekosysteemeihin. Kaiken kehityksen ajuri on ihminen itse – ei enää itse suorittava työ.
Meneillään oleva syksy on ollut merkillisen kiireistä aikaa. Minua on kysytty puhujaksi monille foorumeille, Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä on viety näytille Kuntamarkkinoille ja onpa se lennätetty Ouluun asti superpäivän päätähdeksi. Mitä tästä kaikesta on jäänyt käteen?