Softaa Suomesta – ei kai?

Ohjelmistoja ei ole enää vuosiin kannattanut tehdä Suomessa. Ulkomailla riittää käteviä osaajia, jotka hoitavat homman halvemmalla. Ai miksi näin?

Käyttökokemussuunnittelijana olen aina nauttinut suunnattomasti kansainvälisistä ohjelmistokehityshankkeista, joissa on mukana ammattilaisia ympäri maailman. Mutta onhan softan tekeminen Suomessa kuitenkin aivan omaa luokkaansa!

Sujuvasti suomeksi

Innofactor Dynasty 10 –asianhallintapalvelun tekemisessä sekä asiakkaat että koko Innofactorin tiimi, markkinoijat, myyjät, aihealueen asiantuntijat, määrittelijät, arkkitehdit, suunnittelijat, toteuttajat ja testaajat ympäri Suomen puhuvat yhteistä kieltä. Se sattuu vielä olemaan heidän äidinkielensä. Aikaa, hermoja ja korjauskierroksia eli rahaa säästyy, kun ei leikitä rikkinäistä puhelinta.

Määrittelijä Kari pitää työpajaa ohjelmiston tilaajan eli asiakkaan edustajien Päivin ja Mikan kanssa. Tuloksena tuotteen kehitysjonoon syntyy vauhdikkaasti lisää käyttäjätarinoita — suomeksi. Lisäenergiaa antaa lähileipomon tuore lämmin korvapuusti.

Tiimi käy kehitysjonon tehtävät läpi. Koodariguru Annen mielestä osa niistä on todella haastavia ymmärtää, koska vaatimukset eivät ole aivan yksinkertaisia. Ajatella, mikä tuska olisikaan ottaa niistä selkoa, jos ne eivät olisi äidinkielellämme kirjoitettuja.

Kesken toteutuksen Markku huomaa, että suunniteltu teksti ei mahdukaan käyttöliittymään. Hän kilauttaa suunnittelija Antille, ja yhdessä he hiovat lyhyemmän suomenkielisen ilmauksen ja samalla “lennosta” leventävät tekstille varattua tilaa. Ilman välikäsiä ja monimutkaisia hyväksyntämenettelyjä, koska tiimi luottaa jokaisen jäsenensä rautaiseen ammattitaitoon.

Suunnittelijat kirjoittavat käyttöliittymäkuviensa selitykset ja testaajat bugiraporttinsa suomeksi. Näin toteuttajilla ei mene ylimääräistä aikaa tekstien tulkintaan, vaan he voivat keskittyä varsinaiseen työhönsä.

Kaikki tiimin jäsenet osaavat toki sekä kirjoittaa että lukea englantia varsin sujuvasti, mutta Suomessa ja suomeksi työskentelyssä on silti aivan erilaista syvyyttä, unohtamatta suomalaista huumoria sanaleikkeineen, joka osaltaan lisää työn mielekkyyttä ja tuottavuutta.

Sitoutunutta ammattiylpeyttä

Tiimi tekee rinta rottingilla huippulaatuista suomalaista ohjelmistoa suomalaisille organisaatioille ja ihmisille. Asiakkaiden edustajat tulevat yhteistyön myötä tutuiksi, ja kyllähän sitä tuttaville haluaa kattaa aina parasta pöytään.

Eurooppalainen ja suomalainen lainsäädäntö, jota asianhallintaohjelmiston pitää noudattaa, on tiimin jäsenille joko ennestään tuttua tai ainakin nopeasti sisäistettävissä, koska se perustuu yhteisiin arvoihin ja tuttuun byrokratiaan.

Toteuttajista Leena ja Mikko ovat olleet mukana Dynasty 10:n kehityksessä jo parikymmentä vuotta ja moni muukin useita vuosia. Heille on kertynyt arvokas tietovarasto, mikä auttaa heitä peilaamaan uusia vaatimuksia ja säädöksiä aiemmin toteutettuun ja välttämään näin mahdolliset sudenkuopat.

Työtahti on erityisen kova silloin, kun tilaajalle tehdään välijulkaisuja testattavaksi. Moisen ponnistuksen jälkeen tiimi saa taas ansaitusti kakkua syödäkseen. Kerran vuodessa heidät päästetään Innofactorin idylliseen merenrantasaunaan.

Avainlippu korkealla

Innofactor Dynastylle on myönnetty Avainlippu jo vuonna 2004. Mielestäni Avainlippu-tuote, esimerkiksi Suomessa kehitetty softa, tuo suoraan lisäarvoa asiakkaalle juuri edellä mainituista syistä: yhteinen kieli asiakkaan ja toimittajan välillä, paikallisen lainsäädännön tunteminen, pitkät perinteet ja kotimainen ammattiylpeys.