Vuosittain tehtävä Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa – tutkimus osoittaa suomalaisten yritysten panostavan henkilöstökoulutukseen aiempaa vähemmän. Myös kokonaisinvestoinnit työhyvinvointiin ovat laskusuunnassa. Vain työterveyshuoltoon on satsattu yhtä paljon tai enemmän kuin aiempina vuosina. Tulokset julkistettiin SuomiAreenassa Porissa 17.7.2014 Työelämä 2020 -hankkeen, Suomalaisen Työn Liiton ja Työterveyslaitoksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
– Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämisessä työvoiman osaaminen on nostettu keskiöön. Tutkimuksemme tulokset kuitenkin huolestuttavat. Jos organisaatiot eivät enää kouluta henkilös-töään, miten varmistetaan osaaminen ja innovaatioiden syntyminen, kysyy toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta. (Kuva 1)
– Toisaalta tämä tulos oli ennustettavissa, onhan taloudellisesti vaikeina aikoina helppo karsia hyvinvointiin liittyvistä vapaaehtoisista kustannuksista, jatkaa Ahonen.
Esimiesten rooli työhyvinvoinnin johtajina on selkeytynyt – osaaminen ja aikapula haasteena
Positiivista kehitystä on tapahtunut esimiesten roolissa. Yli puolet vastaajista arvioi, että esimiesten motivaatio työhyvinvoinnin johtamisessa oli hyvä tai erinomainen. Sen sijaan esimiesten osaamisen arvioi hyväksi enää neljännes vastaajista ja vain 12 prosenttia oli sitä mieltä, että esimiehillä on riit-tävästi aikaa työhyvinvoinnin johtamiseen.
– On erinomaista, että esimiehet tuntuvat ymmärtävän vastuunsa hyvinvoinnin johtamisessa yhä paremmin, iloitsee työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja Ossi Aura Terveystalosta.
– Jo puolet organisaatioista (52 %) on määrittänyt esimiehille vastuun alaisten työhyvinvoinnin ke-hittämisessä. Vuonna 2009 vain 35 prosenttia oli tehnyt näin, kertoo Aura (Kuva 2).
Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa – tutkimusta on tehty vuodesta 2009
Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa tutkimussarja on kartoittanut työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen toimintatapoja vuodesta 2009. Tutkimuksessa on kartoitettu vuosittain strategisen hy-vinvoinnin rahalliset resursoinnit. Vastaajilta on kysytty kokonaisinvestoinnit, työterveyden osalta Ke-la-korvauksen jälkeen. Tutkimukseen osallistui 385 organisaatiota seitsemältä eri toimialalta.
Strategisen hyvinvoinnin investoinnit ovat viimeisten vuosien aikana vähentyneet. Työterveydessä on ollut maltillista nousua, mutta henkilöstöetuihin ja projekteihin resursointi on vähentynyt paljon.
Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan syksyllä 2014. Tutkijaryhmään kuuluvat Ossi Aura, Terveys-talo, Guy Ahonen, Työterveyslaitos, Juhani Ilmarinen, Juhani Ilmarinen Consulting ja Tomi Hussi, OP Pohjola. Tutkimuksen rahoittavat Suomen Terveystalo, OP Pohjola ja Työterveyslaitos.
Lisätietoja:
Guy Ahonen, Tiedolla vaikuttaminen –toiminta-alueen johtaja, Työterveyslaitos, puh. 0500 477 727, guy.ahonen(at)ttl.fi
Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo, puh. 0500 606 102, ossi.aura(at)terveystalo.com
Tomi Hussi, ratkaisupäällikkö, OP Pohjola, puh. 050 517 9209, tomi.hussi@op.fi
Kuva 1. Strategisen työhyvinvoinnin investointien keskiarvot. Kuva osoittaa, miten henkilöstön koulutuksen panostukset ovat vähentyneet koko viiden vuoden ajan yhä kiihtyvällä tempolla.
Kuva 2. Esimiesten rooli, motivaatio, osaaminen ja aikaresurssit työhyvinvoinnin johtajina. Esimiesten vastuun lisääntyminen on positiivinen asia. Haasteita on sen sijaan vielä esimiesten osaamisessa ja ajankäytöllisissä resursseissa.